Sikiön kasvu ja tamman madotus

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteista 2 ja 4/2017 (18.1.-11.2.2017) 

18.1.2017 Urmeli on lopettanut esteiden hyppäämisen mutta käy edelleen koulutunneilla ja maastossa 5–6 päivänä viikossa. 

Urmelin tiineys on edennyt vaiheeseen, jossa sikiö kasvaa aiempaa reippaammin ja tamman paino ja lisäravinnon tarve nousevat.  

Neljä kuukautta viimeisen siemennyksen jälkeen, eli 4. marraskuuta Urmeli painoi 557 kiloa, mutta kuukautta myöhemmin painoa oli jo 575 kiloa. Loppiaisen alla tehty kolmas punnitus tuotti lukemat 587 kiloa 6. tiineyskuukauden kohdalla.  

Tiineyden viimeisellä kolmanneksella Urmeli siirtyy käyttämään kertyneitä energiavarastoja.  

Urmeli vaa’alla. Kuva: Pauliina Raento

11.2.2017 Keskiviikkona (8.2.2017) Urmeli madotettiin Hippomectinillä. Sen vaikuttava aine on ivermektiini, joka puree laaja alaisesti hevosten yleisimpiin sisäloisiin.

TIETOISKU: Hevosten madotus 

Suomen hevoseläinlääkärien suositus sisäloisten häätämisestä on seuraava:  

Kaikille hevosille annetaan syksyllä laidunkauden päätyttyä lääke, joka tehoaa myös heisimatoihin. Heisimatoihin puree pratsikvanteli, jota myydään esim. kauppanimillä Equest Pramox ja Equimax. Muuten madotus tehdään lantanäytteiden perusteella. Matolääkkeen saavat ne, joiden näytteestä löytyy madonmunia.  

Poikkeuksen tähän sääntöön muodostavat pikkuvarsat, jotka ensimmäisenä elinvuotenaan madotetaan 2 kuukauden iästä alkaen 2 kuukauden välein. Toisin sanoen vuoden iässä varsa on madotettu 6 kertaa.  

Uusi hevonen madotetaan, kun se saapuu talliin. Tämän jälkeen se pidetään sisällä pari päivää, jotta mahdollisesti matoinen lanta saadaan talteen. Karsinajäte viedään keskelle lantalaa eli sen kuumimpaan kohtaan, jotta madot tuhoutuvat. Jos hevosen lääkityshistoria on tuntematon, turvallisin aloittava lääke on Strongid (pyranteeli), koska se ei imeydy suolistosta.  

Matoja kuritetaan myös siivoamalla tarhat vähintään 1–2 kertaa viikossa ja käyttämällä nimikkotarhoja ja astioita. Laitumet uusitaan ihanteellisesti 3–5 vuoden välein eikä niitä ylikuormiteta. Talvi ei siis tapa loisten munia.  

Hevosten yleisimpiä sisäloisia ovat laitumilta tarttuvien heisimatojen lisäksi suuret sukkulamadot (strongylukset) ja pienet sukkulamadot, jotka ovat aikuisten hevosten yleisimpiä sisäloisia. Suolinkaiset ovat yleisiä varsoilla.  

Hevosopistolla opettava eläinlääketieteen tohtori Seppo Hyyppä kertoo, että Siittolanmäellä seurataan perinteistä säännöllisen madotuksen tapaa, eli aikuiset hevoset madotetaan neljästi vuodessa. Myös näytteitä otetaan, ja varsat madotetaan voimassa olevan suosituksen mukaisesti. Tiineet tammat madotetaan vielä kuukausi ennen varsomista.  

Suosituksella halutaan vähentää matolääkkeiden käyttöä ja siten estää vastustuskykyisten ”supermatojen” kehittyminen. Samasta syystä kaikki matolääkkeet ovat nykyisin reseptilääkkeitä.