Hiekansyöntiä estetään kopalla

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteista 9 ja 11/2017 (10.4.-13.5.2017) 


Urmeli päässään hiekansyöntiä estävä koppa. Kuva: Pauliina Raento.

10.4.2017 Flunssa- ja herpesrokote annettiin Urmelille viime kuussa tamman rokotusohjelman mukaisesti. 

13.5.2017 Urmelin päivät kuluvat rauhallisesti tarhassa entiseen malliin. Kylmiä kelejä on torjuttu loimituksella, ja riimuun on varotoimenpiteenä kiinnitetty kuonokoppa. Tällä rutiinitoimella varmistetaan, ettei tamma hiekkapohjaisessa tarhassa ulkoillessaan syö hiekkaa tai mitään muutakaan ylimääräistä, johon sisältyy komplikaatioiden riski.  

Kyseessä on ns. pienempi paha: Koppa karsii riskejä tiineyden loppuvaiheessa, mutta tekee elämästä tylsää ja estää hevosen lajinomaista käyttäytymistä. Väliaikaisena turvatoimena se on kuitenkin perusteltu, ja varsomista odotteleva tamma voidaan pitää hiekkatarhassa tallin vieressä. Urmeli on suhtautunut lisävarusteeseen maltillisesti ja kevätauringossa torkahdellen. 

TIETOISKU: Tietoa hiekansyönnistä 

Jotkut hevoset syövät hiekkaa. Osa hiekansyöjistä innostuu erityisesti keväällä, ja saattaa kerryttää suoleensa aimo annoksen maata lyhyessäkin ajassa. Hiekka häiritsee ruoansulatusta, heikentää suorituskykyä ja aiheuttaa mahanpuruja –ja pahimmillaan kuolemaan johtavan ähkyn. Pulmat voivat näkyä  myös karvan ja ihon kunnossa.

Taipumuksen syy on tuntematon. On mahdollista, että eri yksilöillä on eri motiiveja. Ne voivat vaihdella ajanvietteestä lauman sosiaaliseen arvojärjestykseen liittyvään syömiskäyttäytymiseen tai jopa kipuun. On myös epäilty, että hivenaineiden puutteella olisi yhteys hiekansyöntiin.

Röntgenkuva, jossa näkyy hevosen vatsassa oleva hiekkakertymä. Kuva: Ypäjän hevossairaala.

Tutkimustiedon mukaan tehokkain tunnettu hoito on  yhdistelmäkuuri ratamonsiemenvalmistetta Psylliumia ja magnesiumsulfaattia. Nirsoimmat saattavat kuitenkin vieroksua jälkimmäistä, koska jauho maistuu pahalta. Molemmat valmisteet vaikuttavat ulosteen koostumukseen niin, että hiekka liikkuu paremmin eteenpäin.

Psylliumia käytetään eläinlääkinnän lisäksi ihmisten ummetuksen hoidossa ja gluteenittomassa leivonnassa. 

Suoliston bakteerikantaa voidaan lepytellä maitohappobakteerilisällä.

Kevyt liikunta tehostaa hoitoa. Joskus turvaudutaan myös laidunlepoon. Aiheesta on kerrottu yleistajuisesti mm. Hevosenomistaja-lehden numerossa 3/15 eläinlääkäri Kati Niinistön luennon pohjalta.