Nuoren hevosen hampaat ja suuhygienia

YPÄJÄ SH-RATSUVARSA 2017 -KIMPAN TIEDOTE 23/17

Hevosen suun terveys ja sen vaaliminen on osa hevosen perusterveydenhoitoa, jolla on merkittävä rooli hevosen hyvinvoinnissa. Hammasongelmat vaikeuttavat syömistä, aiheuttavat kipua ja voivat lyhentää hevosen elinikää.

Hevosen ensimmäiset maitohampaat puhkeavat pian syntymän jälkeen. Pikkuvarsalta tarkastetaan, että leuat ovat suorat ja yhtä pitkät, ja keskimmäiset etumaitohampaat osuvat yhteen. Jos kaikki on kunnossa, suu tutkitaan tarkemmin viimeistään silloin, kun varsa on tarkoitus totuttaa kuolaimiin.

Maitohampaat vaihtuvat rautahampaisiin 2½–4½ vuoden iässä. Yläetuhampaat vaihtuvat ensin. Näihin aikoihin suu tutkitaan puolen vuoden välein, jotta esimerkiksi jumiin jääneet maitohampaat havaitaan ajoissa. Tällainen ”ratsastava maitohammas” voi haitata syömistä ja aiheuttaa kipua.

Hevosen kolme taaimmaista poskihammasta kasvavat suoraan pysyviksi hampaiksi. Pysyväksi kasvaa myös kulmahammas, joka oreilla on paikoillaan 3–5-vuotiaana. Sen sijaan tammoilla kulmahampaiden puhkeaminen voi kestää pitempään tai ne voivat jäädä kokonaan puhkeamatta. Pitkäjuurinen kulmahammas on ”turha”, mutta sitä ei yleensä poisteta.

Aikuisella hevosella on 36–44 hammasta, ja kaikki hammasaine on olemassa 5–8-vuotiaalla hevosella. Hampaat ovat pisimmillään kymmensenttisiä ja ne kuluvat 2–3 millimetriä vuodessa, ”loppuakseen” noin 30-vuotiaana. Tätä vanhemmaksi eläville yksilöille on tyypillistä, että niiden hammasluu on kovaa ja hampaat ovat säilyneet erinomaisessa kunnossa. Hevosen hampaat eivät ole erityisen alttiita reikiintymiselle, koska ne työntyvät ulospäin ja kuluvat.

Hevosen hammashuoltoon kuuluu säännöllinen raspaus. Siinä poistetaan hampaisiin muodostuvia piikkejä, koukkuja (isoja piikkejä) ja ramppeja (jotka johtuvat alaleuan 1. poskihampaan kasvusta liian pitkäksi). Ne vahingoittavat limakalvoja ja haittaavat syömistä ja rentoa työskentelyä. Raspatessa poistetaan vain epätasaisuudet, muuten lyhennetään hampaiden ikää. Mitä nopeammin epätasaisuuksiin puututaan, sitä paremmin hampaat kestävät.

Piikkejä syntyy, koska hevosen hampaat kuluvat epätasaisesti. Tämä johtuu siitä, että hevosen alaleuka on yläleukaa kapeampi ja ylähampaissa on suuremmat poimut. Piikkien syntyä edesauttaa se, että hevonen ei pääse käyttämään 14–16 tuntia vuorokaudessa syömiseen, jonka se tekisi ”luonnontilassa”. Piikit poskihampaisiin tulevat ylhäällä ulkosivulle ja alhaalla sisäsivulle.

Onervalla on siisti rivi maitohampaita. Niistä 22 on puhjennut, kolmannet etuhampaat ilmestyvät 6–9 kuukauden iässä. Täydessä setissä on 24 maitohammasta.

Hampaat ja suuhygienia

SRL:nRaviliiga 2014 -ruuna R. R. Nykäisy havainnollistaa hampaiden vaihtumista ekaluokkalaistyyliin.

Joskus hampaita joudutaan poistamaan. Edellisellä sivulla mainitun ”ratsastavan maitohampaan” lisäksi tavallisimmin poistetaan sudenhampaita, jotka kasvavat ensimmäisen yläposkihampaan viereen. Sudenhammas tuntuu 1½ vuoden iässä, mutta ei kehity kaikille.
Sudenhammas poistetaan, koska se osuu helposti kuolaimiin. Lyhytjuurinen hammas saattaa tällöin heilua, mikä on hevosesta erittäin epämiellyttävää tai jopa kivuliasta. Häiritsevistä tuntemuksista päästään pienellä eläinlääkärin operaatiolla.

YouTubeen on ladattu oivallisia videoita, jotka perehdyttävät hevosen suun hoitoon:

Tampereen Hevosklinikan videolla eläinlääkäri Inka Tuominen kertoo ja havainnollistaa, kuinka eläinlääkäri tarkastaa ja huoltaa hevosen suun:


Suomen Hippoksen uunituore video opastaa, kuinka hevosen suun etuosan kunto tarkastetaan kotitallissa:


Syväperehdytykseen vielä Hevostietokeskuksen puolituntinen kuolainten sovittamisesta :


Eläinlääkäri Mirjami Miettinen esiintyy.

Tämän tiedotteen liitteenä on piiriagronomi emeritus Eero Perttusen kuvakokoelma varsanäyttelyissä todetuista purentavioista.
Materiaalia käytetään Hevosopistolla tallimestarin erikoisammattitutkintoon tähtäävässä koulutuksessa.
Siitoshevoselle hyväksytään enintään ½ sentin yläpurenta.

Derby-kentällä kunkkareissa 2.9.2017

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedote 20/17

Onervan ja Urmelin esittivät Hevosopiston oppilaat Siru Karhaniemi, Susanna Kauppi ja Jenny Wikström.

Ypäjä Arskaa ratsasti Hevosopiston Master-ratsastuksen-opettaja Anni Heikkilä.

Päivi Laine ja minä kerroimme kimpan tarkoituksesta, koulutusohjel-mastaja kentällä esittäytyvistä hevosista.

Myös laitumelta talliin siirtyminen perjantaina iltapäivällä sujui esimerkillisen rauhallisesti.

Esiintymispäivänä pinkki riimu vaihtui vihreään.

Raviradoilla & hevosopistolla tapahtuu

Raviurheilusta kiinnostuneen ratsuväen kannattaa suunnata ensi viikon keskiviikkona 13.9. päivä valtakunnan pääradalle Vermoon, jossa järjestetään erityisesti ratsastajille suunnatut ravit. Ilmoittautumaan pääset Vermon sivuilla: http://www.vermo.fi/

Ypäjänvarsahuutokauppapäivä on perjantai 15.9. Raviliigalle järjestetään Hevosopiston Opistohallissa omaa maksutonta ohjelmaa, jota seuraamaan ovat tervetulleitamuutkin kuin Raviliigan jäsenet.

Lisätietoja löydät linkeistä:

TeivossaTampereella juhlistetaan suomenhevosta lauantaina 16.9. kello 11 alkaen monipuolisessa koko perheelle sopivassa tapahtumassa: http://www.teivo.fi/suomenhevonen2017/

Forssan Pilvenmäellä vietetään monipuolista Hevostellaansí! -tapahtumaa lauantaina 30.9. kello 10:30 alkaen. Kello 12:30 mennessä saapuvat pääsevät portista ilmaiseksi raveihin, joissa kisaohjelmassa suomenhevosväelle on harvinaista herkkua: 4000 metrin maraton. Ks. http://www.pilvenmaki.fi/ja Pilvenmäen raviradan sivu Facebookissa.

Gillian Higginsin opissa Ypäjällä

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedote 19/17

Englantilainen GillianHigginspiti keväällä Ypäjällä maailmankuulun HorsesInside Out -anatomiakoulutuksensa. 

Higginshavainnollisti hevosen rakennetta, liikettä ja yleisiä niihin liittyviä pulmakohtia maalaamalla nelijalkaisiin avustajiinsa luustoa ja lihaksia ja liikuttamalla niitä maneesissa. 

Ratsastajan liikkeitä ja asennon vaikutusta hevoseen hahmotettiin ratsastajan luurankopukua seuraamalla. 

GillianHigginsinverkkosivut löydät täältä: http://www.horsesinsideout.com/

Higgins: ryhdistä kannattaa huolehtia

Hevosen ryhdin merkitys sen suorituskyvylle ja hyvinvoinnille konkretisoitui tarkastelemalla ponin rangan luita, joiden läpi oli pujotettu köysi. 

Selän painuminen aiheuttaa hevosille rinta-ja lannerangan ongelmia. Niiden taustaa havainnollistaa kuvassa köyden löystyminen, joka saa rangasta nousevat okahaarakkeethankaamaan toisiaan vasten. 

Toistuessaan tämä nikamien ”suuteleminen” aiheuttaa elävälle hevoselle kulumia, hermopinteitä, virheasentoja ja kipua. Tällä tavoin lysähtäneestä rangasta käytetään englanniksi termiä KissingSpine. 

Okahaarakkeet ovat vieri vieressä satulan ja ratsastajan alla. Työvälineen sopivuudella sekä ratsastajan tasapainolla ja taidoilla on siten suuri vaikutus siihen, miltä työskentely hevosesta tuntuu ja millaisia tuloksia se tuottaa. 

Varsojen riesana suolinkainen

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedote 18/17

ELT Seppo Hyyppä kertoo tallimestarioppilaille pitämillään luennoilla, että pikkuvarsoja kiusaavat erityisesti suolinkaiset. Ne ovat jopa 30-senttisiä valkoisia ”lieroja”, jotka voivat tukkia ja tappaa varsinkin alle 2-vuotiaan varsan. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että varsat madotetaan ajoissa, eikä vasta laidunkauden päättyessä. Suolinkaiset kiusaavat vielä nelivuotiaitakin, minkä jälkeen hevosen oma vastustuskyky paranee. Mikäli suolinkaisia esiintyy lantanäytteessä tämän jälkeen, loisrasitus tallilla on suuri. 

Yksi suolinkaisnaaras voi munia jopa 200 000 munaa päivässä. Paksukuoriset munat pysyvät laitumella tartuntakykyisinä jopa kymmenen vuotta. Siksi laidunten huolto ja hygieniasta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Laidunten loisrasitusta voi vähentää pitämällä hevoset sisällä ja tarhassa pari päivää madotuksen jälkeen, jolloin lanta voidaan kerätä talteen. Näin tehdään myös Hevosopistolla, jossa matokuuria seuraa parin päivän jakso tallilla ennen paluuta laitumelle. 

Maiskis, äidin kakkaa!

Varsat syövät oman emänsä lantaa ensimmäisten elinkuukausiensa aikana noin viiden kuukauden ikään saakka. 

Omistajia lannansyönti usein huolestuttaa, mutta kyse on täysin normaalista käyttäytymisestä. 

Tutkimuksissa lannansyönnille on esitetty useita mahdollisia syitä. Näitä ovat tarvittavien ravinteiden hankkiminen, suoliston suojaaminen  ja sen toiminnan edistäminen sekä syötävän ravinnon tunnistamiseen oppiminen. 

Kuvassa Onerva havainnollistaa, kuinka Urmelinuunituore lantakakku hupenee. Toinen varsa kävi nuuskimassa kasaa, mutta ei maistanut vieraan tamman lantaa. 

Mikäli aikuinen hevonen syö ulosteita, sen ruokinnan laatu ja määrä on syytä tarkistaa. 

Sukulaismiehet kuninkuusraveissa

Onervan isä Ypäjä Arska ja velipoika Ypäjä Eemeli esiintyivät edukseen Kuninkuusravienkatrillissa, joka nähtiin Vermossa sunnuntaina aamupäivällä. Arskan selässä Hevosopiston Master-ratsastuksenopettaja Annamari Heikkilä. 

Hevosopiston näytökseen Vermossa osallistui 15 hevosta. Sinivalkoisiin väreihin ja perinneasuihin sonnustautunutta joukkoa veti presidentti Tarja Halosen kantakirjatamma Ypäjä Tarja ohjaksissaan Jari Ansio. Kyydittävänä istui Marjatta Lähdekorpi. 

Hyvät eväät laitumella

Ypäjän SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedote 3-2016 (11.7.2016) 

Hyväkuntoinen laidun on vaivattomin ja laadukkain tapa huolehtia imettävän tamman ruokinnasta, sanoi LUKE:nerikoistutkija, dosentti Markku Saastamoinen luennollaan Teivossa marraskuussa. 

Hyvin hoidetun laitumen ruoho antaa tammalle riittävästi maidontuotannon edellyttämää energiaa ja valkuaista. Tamma kuluttaa imettäessään kaksi kertaa enemmän valkuaista kuin tiineysaikanaan, eli valkuaisen tarve on suurempi kuin millään muulla hevosella. Energiaa tarvitaan imetykseen noin kolmannes enemmän kuin tiineysaikana. 

Laitumelle tarjoillaan kivennäissekoitusta, joka korvaa tamman elimistöstä poistuvia kivennäisiä, varsinkin fosforia ja kalsiumia. Saastamoisen mukaan tamman kivennäisruokinnalla ei ole vaikutusta maidon kivennäispitoisuuksiin, joten varsakin tarvitsee kivennäisiä. Erityisen hyödyllisiä ovat varsan luuston kehitykselle tärkeät kupari ja sinkki, joita maidossa on vähän. 

Maito on varsan tärkeintä ravintoa sen 3–4 ensimmäisen elinkuukauden ajan. Tuon jälkeen tamman maidontuotanto vähenee, ja varsa alkaa syödä ruohoa yhä ahkerammin. Tässä vaiheessa se imee emäänsä keskimäärin 15 kertaa vuorokaudessa, kun pikkuvarsana imemiskertoja oli jopa 60 vuorokauden aikana. Juodun maidon määrä vaihtelee varsan koosta riippuen, mutta on pikkuvarsana noin 100 millilitraa elopainokiloa kohden vuorokaudessa. 

Varsan kasvu ja lihavuusaste ovat suorassa suhteessa emän maidontuotantoon. Tamma ei saa laihtua imettäessään, vaan sitä on tarvittaessa lisäruokittava laitumelle. Vettä se kuluttaa jopa 60 litraa päivässä. 

Saastamoisen mukaan vapaa laidunruokinta takaa maidontuotannon huolimatta siitä, että rehun sulavuus ja valkuaispitoisuus vaihtelevat kasvien kasvuvaiheen mukaan. Tämä kuitenkin korostaa laidunten huolellisen hoidon –lannoituksen, puhdistusniittojen ja oikea-aikaisen lohkokierron –merkitystä imettävien tammojen ja niiden varsojen hyvinvoinnille. 

Laiduntavan tamman ja varsan kunto tarkastetaan vähintään kerran päivässä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikkumiseen, syömiseen ja pään ja hännänalusen puhtauteen. Tamman lihavuuskunnon pysyminen hyvänä varmistetaan mm. seuraamalla kylkiluiden päällä olevan rasvakerroksen paksuutta. 

Tarkastukseen kannattaa varata aikaa, jotta nähdään, että varsa saa syödäkseen. Tarkastukseen kuuluu myös utarekatselmus. 

Lähteenä luennon lisäksi M. Saastamoinen: Imettävän tamman ruokinta. Pro Hevonen 2/07, 16–23. 

Katos tasoittaa vaihtelevan kelin vaikutuksia ja pitää kivennäistarjoilun kuivana. Kaikki mahtuvat suojaan ilman riitaa, koska tilaa on tarpeeksi ylempiarvoisten väistämiseen. Hake säästää kengättömiä jalkoja. 

Ötö-ja ihottumaloimitus

Kesäihottumaiset ja ötököistä ahdistuvat hevoset voidaan laitumella suojata loimittamallaja huputtamalla, minkä ansiosta ne pääsevät vapaina ravinnerikkaan tuoreen ruohon ääreen. Varusteiden kiinnitys tarkistetaan päivittäin. Mahakappaleen sisään mahdollisesti kertynyt karva, ruoho ja muu irtain poistetaansamassa yhteydessä. Loimi lisäosineen pestään tarpeen mukaan.

Video tarjoaa lähikuvan ja vahvistaa, ettei oikein asennettu loimi haittaa tamman ja varsan syömäpuuhia:

Tietoisku Ypäjän Hevosopiston laitumilta 

Hevosopiston hevoset laiduntavat iän, sukupuolen ja toimenkuvan perusteella muodostetuissa laumoissa. Tämän mukaisesti esimerkiksi ruunat, vuotiaat oriit ja varsattomat tammat laiduntavat omissa porukoissaan. 

Kullakin laitumella on vähintään yksi vesipiste sekä kivennäis-ja suolatarjoiluastia. Astiat tarkastetaan päivittäin ja puhdistetaan ja täytetään tarvittaessa. Samalla katsotaan hevosten kunto. 

Hevoset siirretään lohkolta toiselle ennen syötävän loppumista ja loisrasituksen kontrolloimiseksi. 

Säänsuojavaihtoehtoja ovat katokset, tuulensuojaseinät ja metsä. 

Kuvissa on varsallisten tammojen laitumen säänsuojakatos, joka valmistui Hevosopiston ”Alatien” varteen kymmenkunta vuotta sitten Maatalouden tutkimuskeskuksen (nykyisen Luken) hankkeessa. 

Katosten ja aitojen kunto tarkastetaan säännöllisesti törröttävien naulojen, irronneiden tai kuluneiden lankojen ja muiden turvallisuusriskin muodostavien korjaustarpeiden varalta. 

Hevosten turvallisuutta ja rakenteiden kestävyyttä voidaan parantaa moninaisilla ratkaisuilla. Nuolet kuvassa osoittavat katoksen rännien ja pylväiden suojaukseen, jossa on käytetty sementtiä ja paksua kumia. 

Tiina Eskonen

Keski-Suomessa vaikuttava kummimme Tiina Eskonen on eläinlääkäri ja lämminverikasvattaja. Tiina on myös pitkään toiminut legendaarisen – 5. kertaisen Ravikuninkaan Vieskerin siittolaeläinlääkärinä.

Tiinan terveiset Uusille hevoskasvattajille:


Kasvattajakummit:

Tiina Eskonen

Keski-Suomessa vaikuttava kummimme Tiina Eskonen on eläinlääkäri ja lämminverikasvattaja. Tiina on myös pitkään toiminut legendaarisen - 5. kertaisen Ravikuninkaan Vieskerin ...
Tutustu kummiin

Soile Pakkanen

Eläinlääkärinä työskenetelevä Soile Pakkanen kasvattaa suomenpienhevosia Kouvolassa. "Ensimmäinen kasvattimme syntyi jo vuonna 1995, jonka jälkeen kasvatustoiminta ja tallin hevosmäärä ovat ...
Tutustu kummiin

Marjo Vainikka

Suomen ratsastajainliiton II tason kouluratsastusvalmentaja Marjo Vainikka kasvattaa ratsuhevosia Vantaalla. Marjon kasvatit tunnetaan nimestä Riverbank. Tunnetuimpia näistä hevosista ovat Riverbank ...
Tutustu kummiin

Kari-Markku Karjalainen

Lahden kupeessa asuva Kari-Markku Karjalainen on tunnettu kovista siitostammoistaan ja niiden jälkeläisistä. Karjalaisen Kara-tallin toiminnan pääpaino on suomenhevosten kasvatuksessa. Vuosittain tallissa varsoo ...
Tutustu kummiin

Maria Henttala

Porvoossa suomenhevosia kasvattaja nimellä Hem kasvattajava Maria Henttala seuraa isänsä jalanjälkiä toisen polven hevoskasvattajana. Ja seuraavakin kasvattajasukupolvi Henttalan tilalla on jo ...
Tutustu kummiin

Lia Merimaa

Myöskin Hämeessä vaikuttava Lia Merimaa on todellinen hevosalan monitoimija. Suomenpienhevos- ja ponikasvatuksen lisäksi Merimaan ponitalli Ponitaivaassa järjestetään ratsastuskoulu- ja poniravikoulutoimintaa sekä useita ...
Tutustu kummiin

Eeva-Liisa Penttilä

Hämeen sydämmessä Hauholla KS-tallia pitävä Eeva-Liisa Penttilä. Eeva-Liisa eli ”Tössä” tunnetaan yhtenä Suomen menestyneimmistä fwb-kasvattajista ja hänen kasvatteihinsa kuuluvat mm ...
Tutustu kummiin

Erja Saartia

Inkeroisissa Kaakkois-Suomessa ratsastuskoulua pyörittävä kasvattajakummimme Erja Saartia on pitkän linjan hevoskasvattaja. Erjan kasvatit toimivat niin ratsastuskoulun opetushevosina kuin kansainvälisen tason ...
Tutustu kummiin

Taikku Lehtonen

Turun Littoisissa Kotimäen tallia pyörittävä Taikku Lehtonen on hevoskasvattaja jo kolmannessa polvessa. Taikun vanhemmat ja isovanhemmat ovat kasvattaneet mm. poneja ...
Tutustu kummiin

Irma-Riitta Tammelin

Mietoisissa tallia sekä varsapihattoa pitävä Irma-Riitta Tammelin on omien sanojensa mukaan ”aina ollut hevoshullu”. Tallin pitäminen on aloitettu 70-luvulla ja ...
Tutustu kummiin

 

Soile Pakkanen

Eläinlääkärinä työskenetelevä Soile Pakkanen kasvattaa suomenpienhevosia Kouvolassa.

”Ensimmäinen kasvattimme syntyi jo vuonna 1995, jonka jälkeen kasvatustoiminta ja tallin hevosmäärä ovat hiljalleen kasvaneet”

Kasvatuksemme perustana ovat laadukkaat tammat ja oman tammalinjamme 3. polven kasvatti syntyi kesällä 2010. Kasvatuksemme tavoitteena on jalostaa hyvärakenteisia sopusuhtaisia pienhevosia, joilla on myös hyvät käyttöominaisuudet. Soilen hevosista tunnetuin on varmasti I -palkinnon pienhevosori Tintin Sahrami.

Tintin pienhevoset 


Kasvattajakummit:

Tiina Eskonen

Keski-Suomessa vaikuttava kummimme Tiina Eskonen on eläinlääkäri ja lämminverikasvattaja. Tiina on myös pitkään toiminut legendaarisen - 5. kertaisen Ravikuninkaan Vieskerin ...
Tutustu kummiin

Soile Pakkanen

Eläinlääkärinä työskenetelevä Soile Pakkanen kasvattaa suomenpienhevosia Kouvolassa. "Ensimmäinen kasvattimme syntyi jo vuonna 1995, jonka jälkeen kasvatustoiminta ja tallin hevosmäärä ovat ...
Tutustu kummiin

Marjo Vainikka

Suomen ratsastajainliiton II tason kouluratsastusvalmentaja Marjo Vainikka kasvattaa ratsuhevosia Vantaalla. Marjon kasvatit tunnetaan nimestä Riverbank. Tunnetuimpia näistä hevosista ovat Riverbank ...
Tutustu kummiin

Kari-Markku Karjalainen

Lahden kupeessa asuva Kari-Markku Karjalainen on tunnettu kovista siitostammoistaan ja niiden jälkeläisistä. Karjalaisen Kara-tallin toiminnan pääpaino on suomenhevosten kasvatuksessa. Vuosittain tallissa varsoo ...
Tutustu kummiin

Maria Henttala

Porvoossa suomenhevosia kasvattaja nimellä Hem kasvattajava Maria Henttala seuraa isänsä jalanjälkiä toisen polven hevoskasvattajana. Ja seuraavakin kasvattajasukupolvi Henttalan tilalla on jo ...
Tutustu kummiin

Lia Merimaa

Myöskin Hämeessä vaikuttava Lia Merimaa on todellinen hevosalan monitoimija. Suomenpienhevos- ja ponikasvatuksen lisäksi Merimaan ponitalli Ponitaivaassa järjestetään ratsastuskoulu- ja poniravikoulutoimintaa sekä useita ...
Tutustu kummiin

Eeva-Liisa Penttilä

Hämeen sydämmessä Hauholla KS-tallia pitävä Eeva-Liisa Penttilä. Eeva-Liisa eli ”Tössä” tunnetaan yhtenä Suomen menestyneimmistä fwb-kasvattajista ja hänen kasvatteihinsa kuuluvat mm ...
Tutustu kummiin

Erja Saartia

Inkeroisissa Kaakkois-Suomessa ratsastuskoulua pyörittävä kasvattajakummimme Erja Saartia on pitkän linjan hevoskasvattaja. Erjan kasvatit toimivat niin ratsastuskoulun opetushevosina kuin kansainvälisen tason ...
Tutustu kummiin

Taikku Lehtonen

Turun Littoisissa Kotimäen tallia pyörittävä Taikku Lehtonen on hevoskasvattaja jo kolmannessa polvessa. Taikun vanhemmat ja isovanhemmat ovat kasvattaneet mm. poneja ...
Tutustu kummiin

Irma-Riitta Tammelin

Mietoisissa tallia sekä varsapihattoa pitävä Irma-Riitta Tammelin on omien sanojensa mukaan ”aina ollut hevoshullu”. Tallin pitäminen on aloitettu 70-luvulla ja ...
Tutustu kummiin

Marjo Vainikka

Suomen ratsastajainliiton II tason kouluratsastusvalmentaja Marjo Vainikka kasvattaa ratsuhevosia Vantaalla. Marjon kasvatit tunnetaan nimestä Riverbank.

Tunnetuimpia näistä hevosista ovat Riverbank Sancreo FWB, nykyisin San Riant, joka myytiin 2,5 vuotiaana huutokaupassa kovaan hintaan.

Kasvatustoiminta on käynnistetty vuonna 2006 ja tällä hetkellä mennään jo kolmannessa polvessa. ”Hyvät tammat ja hyvät yhteistyöverkostot kotimaassa sekä ulkomailla – siinä minun reseptini laadukkaaseen hevoskasvatukseen” toteaa Marjo. ”Sain myös aikanaan itse paljon ”boostausta” Hippoksen Tamma-hankkeesta”.

Kuva: Margit Ticklen

Riverbank-horses


Kasvattajakummit:

Tiina Eskonen

Keski-Suomessa vaikuttava kummimme Tiina Eskonen on eläinlääkäri ja lämminverikasvattaja. Tiina on myös pitkään toiminut legendaarisen - 5. kertaisen Ravikuninkaan Vieskerin ...
Tutustu kummiin

Soile Pakkanen

Eläinlääkärinä työskenetelevä Soile Pakkanen kasvattaa suomenpienhevosia Kouvolassa. "Ensimmäinen kasvattimme syntyi jo vuonna 1995, jonka jälkeen kasvatustoiminta ja tallin hevosmäärä ovat ...
Tutustu kummiin

Marjo Vainikka

Suomen ratsastajainliiton II tason kouluratsastusvalmentaja Marjo Vainikka kasvattaa ratsuhevosia Vantaalla. Marjon kasvatit tunnetaan nimestä Riverbank. Tunnetuimpia näistä hevosista ovat Riverbank ...
Tutustu kummiin

Kari-Markku Karjalainen

Lahden kupeessa asuva Kari-Markku Karjalainen on tunnettu kovista siitostammoistaan ja niiden jälkeläisistä. Karjalaisen Kara-tallin toiminnan pääpaino on suomenhevosten kasvatuksessa. Vuosittain tallissa varsoo ...
Tutustu kummiin

Maria Henttala

Porvoossa suomenhevosia kasvattaja nimellä Hem kasvattajava Maria Henttala seuraa isänsä jalanjälkiä toisen polven hevoskasvattajana. Ja seuraavakin kasvattajasukupolvi Henttalan tilalla on jo ...
Tutustu kummiin

Lia Merimaa

Myöskin Hämeessä vaikuttava Lia Merimaa on todellinen hevosalan monitoimija. Suomenpienhevos- ja ponikasvatuksen lisäksi Merimaan ponitalli Ponitaivaassa järjestetään ratsastuskoulu- ja poniravikoulutoimintaa sekä useita ...
Tutustu kummiin

Eeva-Liisa Penttilä

Hämeen sydämmessä Hauholla KS-tallia pitävä Eeva-Liisa Penttilä. Eeva-Liisa eli ”Tössä” tunnetaan yhtenä Suomen menestyneimmistä fwb-kasvattajista ja hänen kasvatteihinsa kuuluvat mm ...
Tutustu kummiin

Erja Saartia

Inkeroisissa Kaakkois-Suomessa ratsastuskoulua pyörittävä kasvattajakummimme Erja Saartia on pitkän linjan hevoskasvattaja. Erjan kasvatit toimivat niin ratsastuskoulun opetushevosina kuin kansainvälisen tason ...
Tutustu kummiin

Taikku Lehtonen

Turun Littoisissa Kotimäen tallia pyörittävä Taikku Lehtonen on hevoskasvattaja jo kolmannessa polvessa. Taikun vanhemmat ja isovanhemmat ovat kasvattaneet mm. poneja ...
Tutustu kummiin

Irma-Riitta Tammelin

Mietoisissa tallia sekä varsapihattoa pitävä Irma-Riitta Tammelin on omien sanojensa mukaan ”aina ollut hevoshullu”. Tallin pitäminen on aloitettu 70-luvulla ja ...
Tutustu kummiin

Kari-Markku Karjalainen

Lahden kupeessa asuva Kari-Markku Karjalainen on tunnettu kovista siitostammoistaan ja niiden jälkeläisistä. Karjalaisen Kara-tallin toiminnan pääpaino on suomenhevosten kasvatuksessa. Vuosittain tallissa varsoo 6-8 tammaa. Talli toimii myös siirtosperman vastaanottoasemana. Talli sijaitsee Orimattilan Villissä, ja sen kasvatit ovatkin Villi-varsoja: 2011 Ravikuningas Villihotti sekä derbyvoittaja Villiari.

Aiemmin tallin kasvattajanimenä oli tilan nimestä juonnettu Hovi, ja tallista on lähtenyt derbyvoittaja myös tällä nimellä: Hovi-Ari.

Omasta menestyksestään huolimatta Karjalainen painottaa, että kasvattaja tarvitsee aina ostajan varsalleen. ”Ilman hevosen käyttäjiä ei varsoja kannata teettää. Pelkät alan ammattilaiset ja huippusijoittajat eivät alkuunkaan riitä pyörittämään suomalaista hevostaloutta.”

Kara-Talli


Kasvattajakummit:

Tiina Eskonen

Keski-Suomessa vaikuttava kummimme Tiina Eskonen on eläinlääkäri ja lämminverikasvattaja. Tiina on myös pitkään toiminut legendaarisen - 5. kertaisen Ravikuninkaan Vieskerin ...
Tutustu kummiin

Soile Pakkanen

Eläinlääkärinä työskenetelevä Soile Pakkanen kasvattaa suomenpienhevosia Kouvolassa. "Ensimmäinen kasvattimme syntyi jo vuonna 1995, jonka jälkeen kasvatustoiminta ja tallin hevosmäärä ovat ...
Tutustu kummiin

Marjo Vainikka

Suomen ratsastajainliiton II tason kouluratsastusvalmentaja Marjo Vainikka kasvattaa ratsuhevosia Vantaalla. Marjon kasvatit tunnetaan nimestä Riverbank. Tunnetuimpia näistä hevosista ovat Riverbank ...
Tutustu kummiin

Kari-Markku Karjalainen

Lahden kupeessa asuva Kari-Markku Karjalainen on tunnettu kovista siitostammoistaan ja niiden jälkeläisistä. Karjalaisen Kara-tallin toiminnan pääpaino on suomenhevosten kasvatuksessa. Vuosittain tallissa varsoo ...
Tutustu kummiin

Maria Henttala

Porvoossa suomenhevosia kasvattaja nimellä Hem kasvattajava Maria Henttala seuraa isänsä jalanjälkiä toisen polven hevoskasvattajana. Ja seuraavakin kasvattajasukupolvi Henttalan tilalla on jo ...
Tutustu kummiin

Lia Merimaa

Myöskin Hämeessä vaikuttava Lia Merimaa on todellinen hevosalan monitoimija. Suomenpienhevos- ja ponikasvatuksen lisäksi Merimaan ponitalli Ponitaivaassa järjestetään ratsastuskoulu- ja poniravikoulutoimintaa sekä useita ...
Tutustu kummiin

Eeva-Liisa Penttilä

Hämeen sydämmessä Hauholla KS-tallia pitävä Eeva-Liisa Penttilä. Eeva-Liisa eli ”Tössä” tunnetaan yhtenä Suomen menestyneimmistä fwb-kasvattajista ja hänen kasvatteihinsa kuuluvat mm ...
Tutustu kummiin

Erja Saartia

Inkeroisissa Kaakkois-Suomessa ratsastuskoulua pyörittävä kasvattajakummimme Erja Saartia on pitkän linjan hevoskasvattaja. Erjan kasvatit toimivat niin ratsastuskoulun opetushevosina kuin kansainvälisen tason ...
Tutustu kummiin

Taikku Lehtonen

Turun Littoisissa Kotimäen tallia pyörittävä Taikku Lehtonen on hevoskasvattaja jo kolmannessa polvessa. Taikun vanhemmat ja isovanhemmat ovat kasvattaneet mm. poneja ...
Tutustu kummiin

Irma-Riitta Tammelin

Mietoisissa tallia sekä varsapihattoa pitävä Irma-Riitta Tammelin on omien sanojensa mukaan ”aina ollut hevoshullu”. Tallin pitäminen on aloitettu 70-luvulla ja ...
Tutustu kummiin

Maria Henttala

Porvoossa suomenhevosia kasvattaja nimellä Hem kasvattajava Maria Henttala seuraa isänsä jalanjälkiä toisen polven hevoskasvattajana. Ja seuraavakin kasvattajasukupolvi Henttalan tilalla on jo kasvamassa!

Kuuntele Marian mietteitä hevoskasvatuksesta


Kasvattajakummit:

Tiina Eskonen

Keski-Suomessa vaikuttava kummimme Tiina Eskonen on eläinlääkäri ja lämminverikasvattaja. Tiina on myös pitkään toiminut legendaarisen - 5. kertaisen Ravikuninkaan Vieskerin ...
Tutustu kummiin

Soile Pakkanen

Eläinlääkärinä työskenetelevä Soile Pakkanen kasvattaa suomenpienhevosia Kouvolassa. "Ensimmäinen kasvattimme syntyi jo vuonna 1995, jonka jälkeen kasvatustoiminta ja tallin hevosmäärä ovat ...
Tutustu kummiin

Marjo Vainikka

Suomen ratsastajainliiton II tason kouluratsastusvalmentaja Marjo Vainikka kasvattaa ratsuhevosia Vantaalla. Marjon kasvatit tunnetaan nimestä Riverbank. Tunnetuimpia näistä hevosista ovat Riverbank ...
Tutustu kummiin

Kari-Markku Karjalainen

Lahden kupeessa asuva Kari-Markku Karjalainen on tunnettu kovista siitostammoistaan ja niiden jälkeläisistä. Karjalaisen Kara-tallin toiminnan pääpaino on suomenhevosten kasvatuksessa. Vuosittain tallissa varsoo ...
Tutustu kummiin

Maria Henttala

Porvoossa suomenhevosia kasvattaja nimellä Hem kasvattajava Maria Henttala seuraa isänsä jalanjälkiä toisen polven hevoskasvattajana. Ja seuraavakin kasvattajasukupolvi Henttalan tilalla on jo ...
Tutustu kummiin

Lia Merimaa

Myöskin Hämeessä vaikuttava Lia Merimaa on todellinen hevosalan monitoimija. Suomenpienhevos- ja ponikasvatuksen lisäksi Merimaan ponitalli Ponitaivaassa järjestetään ratsastuskoulu- ja poniravikoulutoimintaa sekä useita ...
Tutustu kummiin

Eeva-Liisa Penttilä

Hämeen sydämmessä Hauholla KS-tallia pitävä Eeva-Liisa Penttilä. Eeva-Liisa eli ”Tössä” tunnetaan yhtenä Suomen menestyneimmistä fwb-kasvattajista ja hänen kasvatteihinsa kuuluvat mm ...
Tutustu kummiin

Erja Saartia

Inkeroisissa Kaakkois-Suomessa ratsastuskoulua pyörittävä kasvattajakummimme Erja Saartia on pitkän linjan hevoskasvattaja. Erjan kasvatit toimivat niin ratsastuskoulun opetushevosina kuin kansainvälisen tason ...
Tutustu kummiin

Taikku Lehtonen

Turun Littoisissa Kotimäen tallia pyörittävä Taikku Lehtonen on hevoskasvattaja jo kolmannessa polvessa. Taikun vanhemmat ja isovanhemmat ovat kasvattaneet mm. poneja ...
Tutustu kummiin

Irma-Riitta Tammelin

Mietoisissa tallia sekä varsapihattoa pitävä Irma-Riitta Tammelin on omien sanojensa mukaan ”aina ollut hevoshullu”. Tallin pitäminen on aloitettu 70-luvulla ja ...
Tutustu kummiin