9&1.(viimeinen artikkeli tamman vuosikellossa JA ensimmäinen artikkeli varsan vuosikellossa – maitovarsan kesäkuu) Varsan syntymä ja ensimmäiset elinpäivät

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteista 14-15/2017 (13-27.6.2017) 

Ypäjä Urmelin varsominen eteni melkein kuin oppikirjassa. Tapahtumia seurannut tallimestari Liisa Taskinen kertoo, että iltatallin aikaan Urmeli kehitti vahatipat nisiinsä. Varsa oli maailmassa pari tuntia myöhemmin, kello 20:20, siis 20 minuuttia sikiövedenmenon jälkeen. Jälkeiset tulivat kerralla ulos noin varttia myöhemmin, kun tamma nousi ylös.  

Ypäjä Onerva on syntynyt. Kuva: Maarit Lahtinen

Pikku varsa osoittautui virtavaksi: se nousi jaloilleen kello 20:45 ja alkoi imeä ja saada ternimaidon tärkeitä vasta-aineita kolme varttia myöhemmin. Ensimmäinen kakka irtosi heti kymmenen jälkeen. Näiden tuiki tärkeiden alkutoimien jälkeen edessä onkin sitten –elämä!  

TIETOISKU: Pikkuvarsan ravinto ja käsittelytoimenpiteet 

Pikkuvarsan pääravintoa on maito. Terve varsa tankkaa 15–60 minuutin välein ja on herätessään aina nälkäinen. Varsa alkaa maistella emänsä eväitä viikon ikäisenä. 

Hyvä maito ja hyvä laidunruoho riittävät varsalle parin kuukauden ikään saakka. Sen jälkeen tamman maidontuotanto laskee, ja varsalle aletaan tarjota lisäruokaa.

Pikkuvarsa totutetaan ihmiseen ja käsittelyn perusasioihin ensimmäisinä elinpäivinään.   

Käsittely aloitetaan rapsuttelusta ja riimun päähän laittamisesta. Varsaa myös harjataan. Aluksi riittää muutama pehmeä veto tamman puhdistuksen yhteydessä. Myös jalkojen nostelu kannattaa aloittaa varhaisessa vaiheessa. Jalka nostetaan aluksi vain hetkeksi, ja varsa voi tällöin nojata esimerkiksi seinää vasten.  

Asioita tehdään vähän kerrallaan ja johdonmukaisesti toistaen.  

Talutukseen tottuminen etenee sujuvasti, kun pikkuvarsa vielä seuraa emäänsä tiiviisti. Taluttaessa riimunnaru kulkee varsan kaulalta / rinnuksilta. Menettely auttaa pidättelyssä ja ohjaamisessa sekä välttää äkillistä painetta niskanikamissa. Terävä nykäisy pikkuvarsan säikähtäessä voi jopa murtaa sen niskan. Jos matkanteko pysähtyy tai suunnasta syntyy epäselvyyttä, on parempi työntää takaa kuin vetää edestä. Niskan suojaamiseksi ja vetopaniikin välttämiseksi pikkuvarsaa ei myöskään sidota kiinni riimunsa narusta. 


Onerva totuttelemassa talutukseen Pauliina Raennon ohjauksessa. Kuva: Päivi Laine

4. Varsan madotus (maitovarsan elokuu)

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 18/2017 (8.8.2017)

Laidunkauden keskeyttää piipahdus tallissa: on aika arvioida uudelleen Onervan jalkojen liimakengitystarvetta ja madottaa varsa.  

Onervan madotus seuraa hevoseläinlääkäreiden suositusta, jonka mukaisesti madotus aloitetaan viimeistään kahden kuukauden iässä. Tämän jälkeen kuuri uusitaan kahden kuukauden välein vuoden ikään saakka. Vuoden iässä varsa on siis madotettu kuusi kertaa.  

Madotus aloitetaan Axilurilla. Eläinlääkäri Seppo Hyypän mukaan Axilur tehoaa varsoja vaivaaviin suolinkaisiin ja on turvallinen aloittava lääke, koska se ei imeydy suolistosta. Tämä tarkoittaa, että mahdollinen yliannostus ei ole vaarallinen toisin kuin joillakin muilla matolääkkeillä. Tämä on tärkeää, koska varsan painon arvioiminen voi olla vaikeaa. 


Ypäjä Onerva laitumella. Kuva: Pauliina Raento.

TIETOISKU: Suolinkaiset varsojen vaivana 

Pikkuvarsoja kiusaavat erityisesti suolinkaiset. Ne ovat jopa 30-senttisiä valkoisia ”lieroja”, jotka voivat tukkia varsan suoliston ja pahimmillaan tappaa varsinkin alle 2-vuotiaan varsan. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että varsat madotetaan ajoissa, eikä vasta laidunkauden päättyessä. Suolinkaiset vaivaavat nuoria hevosia vielä nelivuotiaitakin, minkä jälkeen hevosen oma vastustuskyky paranee. Mikäli suolinkaisia esiintyy lantanäytteessä tämän jälkeen, loisrasitus tallilla on suuri.  

Yksi suolinkaisnaaras voi munia jopa 200 000 munaa päivässä. Paksukuoriset munat pysyvät laitumella tartuntakykyisinä jopa kymmenen vuotta. Siksi laidunten huolto ja hygieniasta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Laidunten loisrasitusta voi vähentää pitämällä hevoset sisällä ja tarhassa pari päivää madotuksen jälkeen, jolloin lanta voidaan kerätä talteen. 

Varsat saattavat syödä oman emänsä lantaa ensimmäisten elinkuukausiensa aikana noin viiden kuukauden ikään saakka. Omistajia lannansyönti usein huolestuttaa, mutta kyse on täysin normaalista käyttäytymisestä.  

Tutkimuksissa lannansyönnille on esitetty useita mahdollisia syitä. Näitä ovat tarvittavien ravinteiden hankkiminen, suoliston suojaaminen ja sen toiminnan edistäminen sekä syötävän ravinnon tunnistamiseen oppiminen.  

Mikäli aikuinen hevonen syö ulosteita, sen ruokinnan laatu ja määrä on syytä tarkistaa. 

Lähteenä ELT Seppo Hyypän tallimestarioppilaille pitämä luento. 

1. Kiima ja siemennys (maalis-heinäkuu – tamman vuosikello – johdannon perään ekalle riville)

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017-kimpan tiedotteesta 1/2016 (20.6.2016).

Hevosopiston siittolan eläinlääkäri, ELT Tiina Reilas siemensi Ypäjä Urmelin Ypäjä Arskan spermalla perjantaina 10.6.2016.  

Ypäjä Urmeli (Kuva tiedotteessa 3/16). Kuva: Pauliina Raento.


Reilas kertoo, että Urmelin siitoskausi käynnistyi hitaasti, sillä tamma heräsi talven seksuaalilevostaan kaikessa rauhassa ja tuli kiimaan vasta toukokuussa. Kokenut eläinlääkäri teki päätöksen odottaa toista kiimaa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.   

Uuden kiiman odotus päättyi kiimakontrollissa tehtyyn havaintoon, että ovulaatiossa syntyneet kaksi keltarauhasta jatkoivat sinnikkäästi hormonituotantoaan. Tämä esti Urmelin uuden kiiman ja ovulaation. Niitä avitettiin prostaglandiinipistoksella eli ”kiimapiikillä”, joka nitisti puuhakkaat keltarauhaset. Tapahtumassa tai toimenpiteessä ei ole mitään tavatonta, ja yliaikaisen keltarauhasen nopea tunnistaminen ja pysäyttäminen edesauttavat kiimakierron jatkumista normaalisti.   

Siemennystä seuraavana maanantaina tehdyssä tarkastuksessa Reilas totesi, että Urmelin kiima on ohitse ja suurikokoinen munarakkula on vapauttanut munasolunsa, mutta kohtuun on kertynyt tulehdukseen viittaavaa nestettä. Niinpä Urmelin kohtu huuhdeltiin maanantaina 13.6. ja tiistaina 14.6., ja hevonen sai myös annoksen oksitosiinia kohdun puhdistautumisen edistämiseksi. Nämä ovat ensimmäisiä toimenpiteitä tällaisissa tilanteissa, ja tepsivät: kaikki on sittemmin näyttänyt olevan kunnossa. Hevonen on myös ollut arkiaskareissaan reippaalla mielellä.   

Eläinlääkärin mukaan on kuitenkin mahdollista, että Urmelin ovulaatio ja siemennysajankohta eivät osuneet optimaalisesti yksiin varsinkaan, kun tilanne eteni vauhdikkaasti. Irronnut munasolu säilyttää hedelmöitymiskykynsä vain puolen vuorokauden ajan, kun taas siittiöt saattavat pysyä elinvoimaisina tamman elimistössä jopa viikon ajan.   

VIDEO: Tammojen tutkiminen ja siemennys

TIETOISKU: Tamman kiimakierto ja sen seuranta 

Tamman kiimakierrolla tarkoitetaan ovulaatioiden välistä ajanjaksoa eli aikaa kiimasta kiimaan. Tämä sykli kestää keskimäärin 21 päivää (17–24 vrk): kiima kestää noin viikon ja keltarauhasvaihe kaksi viikkoa. Eläinlääkärikielessä puhutaan estruksesta ja diestruksesta. Syklin alku lasketaan ovulaatiosta, joka on päivä 0.   

Sanastossa vilahtelee myös anestrus, joka tarkoittaa talven seksuaalilepoa. Sen aikana tamman munasarjat eivät toimi. Suomen leveysasteilla näin käy joulu–helmikuussa, jolloin lepotilassa on noin 80 prosenttia tammoista. Kevään siirtymävaihe kohti säännöllistä kiimakiertoa päättyy, kun kehittyy munarakkula, joka tuottaa tarpeeksi estrogeeniä ovuloituakseen.   

Estrogeeni saa aikaan tamman kiimakäyttäytymisen ja valmistaa sen elimistöä hedelmöittymiseen. Estrogeenin eritys on huipussaan 1–2 päivää ennen ovulaatiota.   

Munarakkula eli follikkeli kehittyy munasarjan sisällä. Ovulaatiossa rakkula puhkeaa ja munasolu vapautuu munanjohtimeen. Tämä tapahtuu 1–2 päivää ennen kiiman loppua. Kypsän follikkelin halkaisija on keskimäärin 4–5 cm. Hevosella munasarjat muistuttavat muodoltaan munuaispapua.   

Puhjennut munarakkula täyttyy verellä ja siitä kehittyy keltarauhanen, joka erittää keltarauhashormonia eli progesteronia. Se estää kiimakäyttäytymisen luodessaan kohtuun alkionkehitykselle otolliset olosuhteet, eli progesteroni pitää tiineyttä yllä sen alkuvaiheessa.   

Mikäli tamma ei tiinehdy, kohtu erittää pari viikkoa ovulaation jälkeen prostaglandiinia, joka tuhoaa keltarauhasen. Progesteronitaso laskee nopeasti, tamma tulee uuteen kiimaan ja uusi follikkeli kasvaa ja kypsyy ovuloituakseen kiiman lopulla.   

”Persistoivasta keltarauhasesta” on kyse, kun keltarauhanen jatkaa progesteronituotantoaan, vaikka tamma ei ole kantava. Tämä sinnikkyys voi pilata ihmisen suunnitelmat koko siitoskauden ajalta, koska progesteronia voi erittyä läpi kesän eikä tamma tule kiimaan. Eläinlääkäri palauttaa kierron aikatauluunsa prostaglandiinilla.   

Tamman kiimakierron vaihetta ja sopivaa siemennyshetkeä voidaan selvittää ultraääni- ja rektaalitutkimuksessa, jota kuvassa tekee ELT Tiina Reilas. 

Kuva: Pauliina Raento.

Tutkimuksessa eläinlääkäri tunnustelee sormillaan tamman sisäsynnyttimien kiinteyttä ja muotoa peräsuolen kautta ja käyttää apuna ultraääntä. Kuva välittyy monitoriin tamman peräsuoleen viedystä anturista.   

  

Johdanto ja orivalinta (Tammi-maaliskuu – tamman vuosikello – nosta tämä ylimmälle riville)

OteYpäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteista 1,5 ja 8/2016 (20.6.-10.9.2016)

Ypäjä Urmeli. Kuva: Pauliina Raento.

Tamman vuosikellossa seurataan Onervan emän, Ypäjä Urmelin tiineysaikaa. Ypäjän Hevosopisto lahjoitti Ypäjä Urmelin kasvattajakimpan käyttöön vuosiksi 2016-2017.

Varsan vuosikellossa seurataan Ypäjä Onervan elämään syntymästä (2017) kaksivuotis kevääseen (2019) asti. Vuosikellot on tehty kimpanvetäjä Pauliinan Raennon lähettämien kimppatiedotteiden pohjalta.

Orivalinta

Urmelin varsan isäoriksi on valittu 8-vuotias II palkinnon kantakirjaori Ypäjä Arska (isä Lorentso, emä Uno Liisa, emänisä Uno). Arska debytoi siitosoriina vuonna 2015, ja 2016 siitä syntyi kaksi orivarsaa.

Kimpan edustajiston puheenjohtaja Päivi Laine selittää, että Arskan valinnassa painoivat sen suorituskyky ja hieno luonne. Lisäksi Arska ja Urmeli ovat suvullisesti vahva pari, jotka yhdistävät kiinnostavia emälinjoja nostamatta sukusiitosastetta. Se on tulevalla varsalla 4,1 eli suomenhevosen keskiarvon korkeuksilla. 

Tulevan varsan suvussa esiintyvät molemmat ratsujälkeläisistään palkitut juoksijaoriit, V.T. Ajatus ja Apeli. Hevosopiston kantaemä Ysti kertautuu tulevan varsan suvussa kolmasti. Arskan hienoluonteisen emän Uno Liisan tammasuku on sekin tuotoksiltaan kiinnostava, Laine sanoo.  

Arska nähtiin ensimmäisessä suomenratsujen koulumestaruuskisassaan, Suomenratsujen kuninkaallisissa 2016. Ypäjä Arska oli koulumestaruuskisassa seitsemäs Anni Heikkilän ratsastamana.

13. Kevään 2019 varsanäyttely (2-vuotis toukokuu)

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 11/2019 (14.5.2019)

Onerva osallistui 14.5.2019 Hämeen hevosjalostusliiton varsanäyttelyyn Ypäjällä. Tuloksena oli 44 pistettä ja palkinto II-, eli sama kuin lokakuussa.

Iikka Huttusen mittakeppi kertoi Onervan säkäkorkeudeksi 148 cm ja lautaskorkeudeksi 151 cm. Onervan esitti Nea Manelius. Kuva: Pauliina Raento.

Hyvänpuoleinen laatutyyppi, hyvät muut tyypit, hieman raskas, ryhdikäs. Pisteet 7,5.

Syvä vankka runko. Ylhäälle asettunut hieman lyhyt kaula, hyväasentoinen lapa, lyhyt säkä, vahva lanne ja takaosa. Pisteet 8.

Ohutsääriset etujalat, molemmat etujalat hieman sapelissa ja sivuttaissiirtymää, hieman käyrät kintereet. Liikkeet käynnissä ahtaat, ravissa ej kerii, tj ahdas. Pisteet 6.

Matalapohjaiset, hieman lohkeilleet kaviot. Pisteet 8.

Matkaavoittava, aktiivinen, melko irtonainen käynti. Pisteet 8.

Pitkä, tahdikas, matala ravi. Pisteet 7.

Yhteensä 44 pistettä, II- palkinto.

12. Onervan 2-vuotis talvi (1-vuotis joulukuu-2-vuotis maaliskuu)

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 20-21/2018 ja 4-7/2019 (3.12.2018-31.3.2019)

Onerva osallistui irtohypytysharjoituksiin 3.12.2018. VIDEO: Onervan irtohypytys. 

14.12.2018 Onerva sai influenssa rokotuksen.


Onerva irtohyppäämässä. Kuva: Terttu Peltonen


Onerva on käynyt aika ajoin ajoharjoituksissa. Peruskäsittelyä ja irtohyppäämistäkin on kerrattu.

Ajo-opetusharjoitusten ansiosta varsalla on mielekästä, ohjelmallista tekemistä ennen ratsukoulutuksen käynnistymistä. Tehtävässä viihtyy yleensä myös omistaja, joka näin saa tavoitteellista puuhaa varsansa kanssa.

Ratsukoulutuksen alkuvaihe etenee sujuvimmin, jos varsa on jo pienempänä tottunut käsittelyyn, varusteisiin ja työntekoon.

Valjastus- ja ajo-opetusharjoitukset voi aloittaa jo yksivuotiskeväänä ja jatkaa niitä laidunkauden jälkeen.

Useimmat ravivarsat opetetaan kärryjen eteen yksivuotissyksynä, mutta monet niistä ovat jo keväällä tutustuneet valjaisiin ja ohjasapujen perusteisiin.

Ajaminen tukee myös fyysistä kehittymistä.



Onervan ajo-opetuksen tuloksia esiteltiin Ypäjällä 24.3.2019. Kuva: Pauliina Raento.

TIETOISKU: Hevosen paino ja energiansaanti

Hevonen lihoo, jos se saa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Tämä haittaa hevosen hyvinvointia monin tavoin. Joidenkin selvitysten mukaan jo puolet suomenhevosista on lihavia. Rehua tuotetaan ja laitumia hoidetaan entistä tehokkaammin, ja hevosen ruokinnan laatu on alkanut kiinnostaa uudella tavalla. Myös ihmisten oma elintaso, asenteet ja taidot ovat muuttuneet. Varsinkin harrastehevosia syötetään liikaa suhteessa niiden saamaan liikuntaan. Pulma korostuu suomenhevosella, jolla on hidas aineenvaihdunta ja reipas ruokahalu.

Ylipaino altistaa hevosen luuston, jänteiden ja nivelten liikarasitukselle, lämmönsäätelyn häiriöille ja aineenvaihduntasairauksille. Niitä ovat mm. kaviokuume ja metabolinen oireyhtymä, joka muistuttaa ihmisen kakkostyypin diabetesta. Rasvaa kertyy herkimmin kaulaan, sään ympärille, kyynärpään taakse ja hännäntyveen. Lihavan hevosen kaulan kiinnityskohta erottuu huonosti, selkärangan päällä on vako ja reidet voivat hangata toisiaan vasten. Kylkiluut ovat pehmeän rasvakerroksen alla.

Hevonen laihtuu, jos se ei saa tarpeeksi energiaa. Myös loiset ja sairaudet voivat laihduttaa hevosta. Laihaa tammaa voi olla vaikea saada tiineeksi eikä se saa tuotettua tarpeeksi maitoa varsalleen. Puutteellinen energiansaanti hidastaa varsan kasvua. Urheiluhevosilla riittämätön energiansaanti heikentää suorituksia. Hevonen on laiha, kun kylkiluita on näkyvillä ja kaula on kapea. Erittäin laihalla hevosella myös selkärangan okahaarakkeet näkyvät. Lonkkaluut ja hännäntyvi ulkonevat, ja rasvakudos puuttuu tai se on hyvin ohut.

Lihavuuskunnon määrittämiseksi on kehitetty kuntoluokituksia, joissa on eri maissa 5-9 luokkaa. Huomiota kiinnitetään erityisesti rasvakudoksen määrään. Energiantarvetta määriteltäessä on otettava huomioon joukko yksilöllisiä tekijöitä ja ominaisuuksia. Näihin lukeutuvat mm. Hevosen rehunkäyttökyky, ikä, terveys, toimeliaisuus, työ ja asuinympäristö. Ohjeita lihavuuskunnon määrittämiseen löytyy esim. Hevostietokeskuksen sivuilta.

11. Arki jatkuu pihatossa & syksyn 2018 varsanäyttely (1-vuotis loka-marraskuu)

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 18-19/2018 (16.10-15.11.2018)

Tammalauma pihatossa. Kuva: Pauliina Raento

Laidunkauden päätyttyä Onerva ikätovereineen ovat muuttaneet takaisin pihattoon. Rutiinien palauduttua mieleen ratsuvarsat jatkavat Hevosopiston Varsan polku -ohjelmassa uusin harjoituksin.

Ennen muuttoa takaisin pihattoon hevoset madotettiin. Onerva käväisi myös puntarissa, joka näytti 382 kiloa. Puolessa vuodessa lisäystä on siis tullut reilut sata kiloa.

Onervan syömiset ovat tarkkailussa, sillä yletön syöminen lihottaa myös kasvavia varsoja ja lisää mm. kaviokuumeen riskiä. Toistaiseksi pihattoon tarjoillaan energiapitoisuudeltaan niukahkoa kuivaheinää. Viimeistään säilökauteen siirryttäessä tarjoilua on kuitenkin rajoitettava.

Pikkutammat ovat jopa väläytelleet kiiman merkkejä lämpimän ja aurinkoisen syyskelin kunniaksi.

30.10.2018 Onerva osallistui Ypäjän varsanäyttelyyn ja esiintyi II- palkinnon arvoisesti.

Hyvänpuoleiset tyypit, matalaryhtinen. Syvä sopusuhtainen runko. Alhaalle asettunut suora kaula, pitkä lapa, vahva lanne ja takaosa.

Hyväasentoiset etujalat, melko hyväasentoiset takajalat. Ej käynnissä ahdas, ravissa väljenee. Tj melko suora. Pienehköt, matalat, hieman epäsäännölliset kaviot. Käynti: Tahdikas, melko irtonainen. Ravi: Tahdikas, kevyt, lyhyt. Huom. 2 mm yläpurentaa.

Tyyppi 7 Kaviot 7 Runko 8 Käynti 8 Jalat 8 Ravi 7 Yhteensä 45 p = II- palkinto Säkä 144 cm / lautanen 147 cm. (Ote tiedotteesta 10/2019).

Onervan esitti Paulina Ekman. Kuva: Erja Andersson

10. Kesä laitumella (1-vuotis touko-syyskuu)

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 11/2018 (7.6.2019)

Onerva viettää aikaansa laitumella vuotiaiden tammojen laumassa. Viime viikon lopulla sen takajaloissa kuitenkin havaittiin turvotusta, jonka seurauksena se tuotiin talliin lähempään tarkasteluun. Siellä selvisi, että varsalla oli myös lämpöä. Onerva oli kuitenkin koko ajan pirteä ja kun lämpö laski viikon alussa, eläinlääkäri, ELT Seppo Hyyppä antoi luvan laitumelle palaamiseen.

Ypäjä Onerva laitumella. Kuva: Pauliina Raento.

Syy turvotukseen jäi arvoitukseksi. Viime päivät ovat sujuneet normaalisti, ja Onervaa seurataan varsalaitumen päivittäisissä tarkastuksissa. Hevosten kunnon ja aitalankojen lisäksi tarkastetaan veden saanti, puhdistetaan astiat, kerätään roskat pois ja täydennetään suola -ja kivennäistarjoilua.

9. Kevään 2018 varsanäyttely (1-vuotis toukokuu)

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 10/2018 (15.5.2018)

Onervan arvostelua. Kuva: Erja Andersson

Onerva osallistui Ypäjän tamma- ja varsanäyttelyyn 15.5.2018.

Tulokset:

Säkäkorkeus 134 cm

Lautaskorkeus 143 cm

Hyvät tyypit 

Ravi: Pitkä, irtonainen, ajoittain tahtivaikeuksia. Melko suorat liikkeet. 

Käynti: Hyvä mekaniikka, aktiivinen, ajoittain kiireinen. Ej kerivä, tj melko suora. 

Tyyppi 8 

Runko 8 

Jalat 7 

Kaviot 7,5 

Käynti 8 

Ravi 8 

Yhteensä 46,5 p = II palkinto 

VIDEO: katso tästä esittelyvideo varsanäyttelystä.

8.Siirtyminen pihattoon ja valjastusharjoituksia (1-vuotis marraskuu-2-vuotis maaliskuu)

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteista 5-6/2018 (7-21.3.2018)


Tammalauma pihatossa. Kuva: Pauliina Raento.

Onervan Varsan polku -ohjelma on edennyt vaiheeseen, että ikäluokka on siirtynyt pihattoon. Tamma -ja orivarsat jaettiin omiin porukoihinsa, eli laumaan tuli muutoksia.  Kaikki on sujunut hyvin uudessa asuinympäristössä.  

Ennen muuttoa Onervan kaviot huollettiin Hevosopiston kengitysopettajan Sofia Heikkosen ohjauksessa.  Onerva ja muut vuotiaat varsat saivat myös rokotusohjelman mukaisen tehostepiikkinsä influenssaa ja jäykkäkouristusta (tetanusta) vastaan. 

Onervan ensimmäinen tutustuminen ajohevoshommiin sujui mallikkaasti. Onerva ja ravisukuinen Oliveri tekivät valjaissa kävelylenkin Hevosopiston oppilaiden ohjauksessa.  


Onerva ensimmäistä kertaa valjaissa. Kuva: Maarit Lahtinen.

Hevosopistolla myös ratsusukuiset suomenhevosvarsat opetetaan ajolle Varsan polku -ohjelman mukaisesti. 

TIETOISKU: Kaviot hyvinvoinnin perustana 

Hevosen kaviot kasvavat koko sen eliniän ajan, sikiökaudelta alkaen. Pikkuvarsan kaviot kasvavat 1,5 senttiä kuukaudessa, vuotiaana kasvu on hidastunut 1,2 senttiin ja aikuisella hevosella hieman alle senttiin kuukaudessa. Kasvu on hitainta vanhalla hevosella: vain puolisen senttiä kuukaudessa. 

Varsan kavioita vuoltaessa huolehditaan kasvavien kavioiden tasapainosta ja samalla jalka-asentojen kestävästä kehityksestä. Kavioiden kannat eivät pääse kasvamaan jalkojen alle, kun kannat pidetään säteen leveimmällä kohdalla.  

Varsan vuoluksi voi riittää muutama veto raspilla. Liiallista vuolemista vältetään, etteivät kasvavat kaviot ala aristaa. Jos näin käy, varsa saattaa korjata tilannetta liikkumalla epätasaisesti. Tämä voi puolestaan haitata sen kavioiden, jänteiden ja luuston kehitystä.  


Onerva vuolussa. Kuva: Sofia Heikkonen.

Onerva on totutettu kavioiden hoitoon pienestä pitäen. Sen jalkoja on nosteltu ja paineltu, ja kavioita koputeltu. Se myös seisoo rauhallisesti käytävällä eikä hämmenny molemmilta puolilta kiinnittämisestä. Kaikki tämä helpottaa kengittäjän työtä ja tekee vuoluista ja myöhemmin kengityksistä myös hevoselle miellyttävän kokemuksen.