Jalostusta ja varsan kasvatusta kimpassa?

Kirjoituksen on laatinut Suvi Takala, HAMK

Suvi on Hämeen ammattikorkeakoulun hevostalouden  toisen vuoden opiskelija ja tekee parhaillaan asiantuntijaharjoitteluaan Uudet hevoskasvattajat-hankkeelle

 

Uudet hevoskasvattajat- hankkeen koulutuspäivät tarjoavat uusien ja ajankohtaisten tietojen lisäksi mahdollisuuden verkostoitua ja tutustua uusiin ihmisiin. Aamukahvin ja lounaan aikana on mukavaa jutustella ja jakaa näkemyksiä sekä kokemuksia. Kun saadaan kokoon joukko hevosalan harrastajia ja ammattilaisia, ei puheenaiheen löytyminen useinkaan tuota ongelmaa ja tämähän on hankkeen toteuttamaa tiedonvälitystä parhaimmillaan.

Minulla oli ilo tutustua Jalostus ja siitoseläimen valinta- koulutuspäivässä 8.12.2017 monialaiseen ammattilaiseen Piia Solajärveen. Solajärvi on ratsastajiin erikoistunut urheiluvalmentaja. Työnsä puolesta hän keskittyy ihmisten kokonaisvaltaiseen kehonhallintaan ja avustaa myös suunnitelmalliseen valmentautumiseen biomekaniikan, valmennussuunnitelmien ja ravitsemuksen keinoin. Hevoset ovat olleet Solajärven elämässään mukana hyvin nuoresta lähtien ja hän on toiminut ratsuttajan tehtävissä asuessaan Sveitsissä. Omakohtaista kokemusta on kertynyt myös kilpaurheilusta, sillä hän on entinen ammattijalkapalloilija Sveitsin A- liigasta. Loukkaantuminen omassa urheilulajissa toi kuitenkin esteen myös ratsuttajana toimimiseen. Loukkaantumisen myötä Solajärvi päätti lähteä opiskelemaan. Hevoset jäivät joksikin aikaa hiukan syrjään, mutta ajatus kaihersi kuitenkin Piian mieltä, kuinka löytäisin sopivan tavan harrastaa hevosia? Vastaus kysymykseen oli tietenkin kasvattaminen.

Ensimmäisen oman siitostamman Solajärvi osti vuonna 2006 Saksasta. Hän on alusta asti keskittynyt kansainväliseen ja laadukkaaseen hevosainekseen. Nyt hän kasvattaa hevosia Swamphill- kasvattajanimellä Vihdissä ja toiminnan erikoisuutena on kimppaomistajuus. Tällä hetkellä Solajärvellä on kuusi siitostammaa, joista viidellä omistusmuotona on kimppa. Tammoja on jaettu kahdesta kymmeneen osuuteen. Jokainen kimppa sitoutuu siihen, että toiminnan tarkoituksena on tuottaa varsoja myyntiin. Toiminta halutaan pitää pienenä, jotta hevosten laatu voidaan pitää korkeana. Kasvatuspuolella kimppaomistaminen on vielä harvinaista verrattuna raviurheiluun, ja siellä tapahtuvaan kimppaomistamiseen, mutta Solajärven mukaan kysyntää tällaiseen kasvatusmalliin olisi kyllä kovastikin.

Kasvatustoiminta vaatii paljon kokemusta ja tietotaitoa. Kimppaomistajuus siitostammassa on hieno tapa päästä oppimaan kasvattamisesta ja siihen liittyvästä toiminnasta kokeneen ihmisen mukana. Solajärvi sanoo kimppalaisten yllättyneen siitä, kuinka paljon kasvatustoiminnassa todellakin tapahtuu: on orivalintoja, kiimakontrollia, siemennyksiä, tiineyden etenemisen seurantaa, ultrauksia, ruokinnan mukauttamista, se suuri päivä eli varsominen sekä varsan nopean kehityksen vaihe vieroituksineen ja lopulta myynti. Myös mahdollisen tulevan kilpauran seuranta on antoisaa, kun hevosen alkutaival on läheltä nähty. Solajärvi vakuuttaa kimppakasvattamisen toimineen hyvin: “Parasta kimppaomistamisessa on tiedonjakamisen ilo. Kimppalaiset ovat hyvin innokkaita ja meidän kimpoissa vastuuta jaetaan kimpan sisällä. Näin myös taloudelliset riskitkin pienenevät ja ihmiset saavat harrastaa kohtuullisin kustannuksin.”

Kimppalaiset saavat informaatiota kuukausittain yhteisen WhatApp-ryhmänsä kautta sekä kimpan omissa kokouksissa. Toiminnassa on tärkeää hyvät ja selkeät sopimukset. Solajärvi on myös suorittamassa hevoskimpan vetäjille järjestettävää koulutusta. Koulutuksen käyneiden henkilöiden vetämät, laatukriteerit täyttävät kimppatallit voivat hakea kimppatallien laatumerkkiä.

Solajärvi toivoo, että jalostus- ja kasvatustoiminnassa kimpat lisääntyisivät ja kasvattajat tekisivät myös enemmän yhteistyötä keskenään. Hänestä suomalaisilla hevoskasvattajilla on mahdollisuus kasvattaa hyviä vientituotteita ulkomaille saakka. ”Näemme usein etenkin talvet negatiivisena asiana hevoskasvatuksen kannalta. Voisimme kääntää ajatuksen niin, että talviolosuhteet ja monimuotoinen maasto luovat meillä Suomessa kasvatetuille varsoille paremmat olosuhteet koordinaation kehittymiselle. Tällä on mielestäni suuri vaikutus kilpahevosten tulevaisuuteen”, Solajärvi kannustaa.

Ja vielä vähän siitä rakenteesta…

Kirjoituksen on laatinut Suvi Takala, HAMK

Suvi on Hämeen ammattikorkeakoulun hevostalouden  toisen vuoden opiskelija ja tekee parhaillaan asiantuntijaharjoitteluaan Uudet hevoskasvattajat-hankkeelle

 

Rakenteen vaikutus urheiluhevosten terveyteen

Turussa 4.10. pidetyssä koulutuspäivässä  pohdittiin myös hevosten rakenteen ja terveyden välistä suhdetta. Rakenteen vaikutuksesta terveyteen kommentoi keskustelujen lomassa eläinlääkäri Katriina Siikarla.

Hevosen luuston tulee olla sopusuhtainen hevosen runkoon nähden. Myös jalkojen järeyden tulee sopia yhteen suhteessa hevosen rungon kokoon. Urheiluhevosille toivottu lavan rakenne on pitkä ja viisto lapa. Tämä rakenne vaikuttaa ratkaisevasti etujalkojen liikelaajuuteen ja biomekaniikkaan. Lyhyt ja pysty lapa vaikuttaa usein lisäten hevosen etupainoisuutta ja voi altistaa jopa sädeluuontumiin. Pitkä ja voimakaspiirteinen säkä on toivottua urheiluhevosilla. Ominaisuus vaikuttaa lavan kiinnittymispisteisiin ja näin ollen biomekaniikkaan. Pitkä selkä tuo mukanaan pitkän rungon. Pitkä ja notko selkä voivat altistaa selkänikamatulehduksille. Lyhyt selkä tuo kestävyyttä, mutta ongelmaksi voi tällöin muodostua, kuinka jalat mahtuvat liikkumaan rungon alla?

Lanteen ollessa vento ja pitkä, voi ongelmia koitua selän niveliin. Eläinlääkäri Siikarla kehotti tällöin keskittymään selkälihaksien vahvistamiseen. Lanteeseen olisi hyvä hakea riittävää leveyttä ja vahvuutta. Köyry lanne voi kertoa erinäisistä takaosan kiputiloista, mutta tällöin usein myös selkälinja alenee kauttaaltaan. Urheiluhevosilla korostetaan hyvän takaosan tärkeyttä, sillä ”takamoottori” on usein urheilussa vaadittavan vauhdin voimakeskus. Liian suoran lautasen todettiin vaikeuttavan takaosan alle saantia. Takaosaa arvioitaessa käydään läpi kaikki takaraajan kulmaukset ja lautasen sekä reisien lihaksikkuus. Lautasissa tavattava epäsymmetria on usein lihasten surkastumaa, joka kertoo, että hevonen ei ole työskennellyt tasapainoisesti molemmilla jaloillaan.

 

Jalka-asennot

Rakenteellisesti hyvissä jalka-asennoissa tavoitellaan suora-asentoisia, hyväluisia ja kuivia jalkoja, joissa on optimaaliset nivelkulmat. Urheiluhevosten jalat joutuvat usein kovaan rasitukseen ahkeran valmentautumisen ja kovien kilpailuvauhtien takia. Mitä hyväasentoisemman jalat yksilöllä on, sitä paremmat mahdollisuudet sen on kestää terveenä mahdollisimman pitkä ja menestyksekäs kilpaura. Tietyt jalka-asentovirheet paljastuvat etenkin liikkeissä, sillä ne muuttavat monesti myös jalkojen liikeratoja. Aina kuin jalka-asennoissa on poikkeamaa, kuorma asettuu nivelille väärin ja näin alttius rasitusvammoille kasvaa.

Etenkin ravihevosilla etupolven rakenteen merkitys korostuu, sillä kova vauhti ja kaarteet rasittavat niitä enemmän moniin muihin lajeihin verrattuna. Haastavimmaksi etujalkojen rakennevirheyhdistelmäksi koettiin sapelijalkaisuus yhdistettynä sivuttaissiirtymään. Etusäärten rakenteessa kestävyyttä lisäisivät mieluummin lyhyet ja riittävän järeät kuin pitkät ja kapeat sääret. Kintereen osalta sekä liian suora, että käyrä kinner voivat molemmat aiheuttaa pattimuutoksia. Tällöin kintereen alueen kuutioluut alkavat luutua yhteen. Suora kinner lisää myös altistusta takapolvivaivoihin ja käyrillä kintereillä on usein yhteys jänispattivaivaan.

Vuohisen rakenteessa huomiota kannattaa kiinnittää vuohisen pituuteen. Riittävän pitkä vuohinen tuo joustoa liikkeisiin. Liian pitkä ja vento vuohinen tuo lisärasitusta jänteille, pystyn ja lyhyen vuohisen lisätessä liikkeen tuomaa rasitusta nivelille. Kavioissa on tärkeää niiden riittävä koko suhteessa runkoon, muodon symmetrisyys, holvikkuus, kannat ja säteet. On myös hyvä huomata, että jalka-asentojen symmetrisyys on vahvasti sidoksissa kavioiden symmetrisyyteen ruumiinpainon jakautuessa kavioille.

 

Hevosen rakenne -koulutuspäivä Turussa 4.10.2017

Kirjoituksen on laatinut Suvi Takala, HAMK

Suvi on Hämeen ammattikorkeakoulun hevostalouden  toisen vuoden opiskelija ja tekee parhaillaan asiantuntijaharjoitteluaan Uudet hevoskasvattajat-hankkeelle

 

Hevosen rakenne ja sen arvostelu

Hevosen rakenne- koulutuspäivä Turussa antoi suuren annoksen tietoutta hevosten rakenteesta sekä rakennearvostelusta. Vinkkejä saatiin myös hevosten esittämiseen näyttelyissä. Rakennearvostelusta kertomaan oli saapunut Suomen Hippos ry:n puheenjohtajatuomari Outi Ruottinen. Ruottinen toimii myös Etelä-Savon hevosjalostusliiton toiminnanjohtajana ja harrastaa kasvatusta pienimuotoisesti sekä juoksija että pienhevossuunnilla.

Miksi hevosten rakennetta arvioidaan?

Aluksi pysähdyimme miettimään otsikon kysymystä. Rakennearvostelun tehtävänä on palvella hevosjalostusta ja se on myös osa jalostusohjelmaa. Hevosjalostuksessa jalostustavoitteina ovat hyvä suorituskyky, kestävä rakenne ja terve hevonen. Rakenteella on myös vahva vaikutus eläinten hyvinvoinnin turvaamisenkin kannalta. Eläinsuojelulain 8§ mukaan: ” Eläinjalostuksessa on otettava huomioon eläinsuojelulliset näkökohdat sekä eläinten terveys.”  Hyvän rakenteen vaaliminen edesauttaa, että hevoset pysyvät kestävinä ja terveinä. Etenkin urheiluhevosten kohdalla on syytä pitää mielessä, että suorituskykyä ei tule parantaa terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella.

Näyttelytoiminnan tärkeyttä pohtiessa esiin nousi arvosteluista saatava valtava tiedon määrä. Arvosteluissa tuotetaan informaatiota laajasti käytännön harrastajille; oriinpitäjät, tammanomistajat ja kasvattajat saavat arvokasta tietoa jalostusvalintojaan varten. Myös hevosenomistajat, hevosenostajat sekä valmentajat ja muut toimijat voivat käyttää saatavia tietoja miettiessään hevosen soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa. Rakenneominaisuuksilla on korkea periytymisaste, joten arvosteluista saadaan lisäksi vuosittain tärkeää populaatiotason tietoa.

Mistä hevosen rakennearvostelussa on kyse?

Rakennearvostelussa on kyse hevosen ulkoisen olemuksen tarkastelusta eri kulmista. Hevosesta pyritään muodostamaan kokonaiskuva, jonka avulla arvioidaan, kuinka hyvin hevosen eri osat ja yksityiskohdat sopivat yhteen. Tärkeitä asioita kokonaisuuden kannalta ovat hevosen oikeat mittasuhteet ja kokonaisuuden luoma harmonia. Rakennearvostelussa pyritään muodostamaan arvio hevosen rakenteesta suhteutettuna jalostustavoitteisiin ja käyttötarkoitukseen. Arviossa huomioon otetaan hevosen rotu, ikä, sukupuoli ja yleiskunto. Myös lihavuuskunnon todettiin olevan etenkin tyypin arvioinnin haastavuutta lisäävä tekijä. Täysin virheetöntä ja täydellistä rakennetta tuskin koskaan päästään näkemään mutta arvioinnissa haetaankin jalostustavoitteiden mukaista ihannerakennetta. Toivotut ominaisuudet riippuvat rodusta, jalostussuunnasta ja käyttömuodosta. Jalostuksellisestikin olisi tärkeää tuottaa rakenteeltaan käyttötarkoituksiinsa soveltuvia yksilöitä.

Miten hevonen rakennearvostellaan?

Rakennearvostelussa on viisi eri arvostelukohtaa. Rakennetta arvostellessa arvioidaan tyyppi, runko, jalka-asennot ja liikkeiden säännöllisyys, kaviot sekä liikkeet.  Hevosen luusto ja luuranko muodostavat raamit hevosen rakenteelle. Rakenteeseen vaikuttavat muun muassa luiden koko, pituus ja muoto sekä nivelten koko, nikamien lukumäärä ja nivelkulmaukset. Hevosten rakentuessa useista eri yksityiskohdista onkin kokonaiskuvan määrittämiseksi tärkeää arvioida jokainen kohta. Luotettavaan lopputulokseen päästäkseen on edettävä järjestelmällisesti kohta kerrallaan järjestyksen ollessa ”päästä häntään ja jalkoihin”. Minkään epäolennaisen kuten hevosen karisman, värin, suvun, kasvattajan, omistajan tms. ei tule antaa vaikuttaa arvosteluun, vaan on keskityttävä systemaattiseen rakenteen ja anatomian tutkimiseen. Hevonen tulisi saada seisomaan tasaisella alustalla rentona mutta ryhdikkäänä ja tasajaloin. Hevosen tulisi olla hyvässä lihavuuskunnossa ja sillä tulisi olla hyväkuntoiset jalat ja hyvät kaviot.

Hyvä laatutyyppi

Kävimme läpi havainnollisien kuvien avulla eri jalostussuuntien ihanteellisten tyyppien eroja. Lämminveriselle ravihevoselle tyypin kuvaukseen tulisi sopia kevyt, lihaksikas ja urheilullinen. Suomenhevosen juoksijalinjan edustajalle sopisi kuvaus urheilullinen, lihaksikas, vahva lanne ja takaosa. Suomenhevosen ratsujalostuksen suunnalle haluttaisiin edellisen lisäksi vahvaa ylälinjaa. Suomenhevosen työhevoslinjan edustajilta odotetaan vahvarakenteisuutta, pitkää ja syvää runkoa sekä hyvää längensijaa. Suomenhevosen pienhevosjalostus suunnan edustajilta odotetaan sopusuhtaista pienuutta kaikilta osin sekä lisäksi ilmeikkyyttä, jota havainnoidaan yleensä pään piirteistä. Tilaisuudessa näytetyissä kuvissa esiintyneet eri linjojen edustajat osoittivat meille hyvin selkeästi sen, kuinka erilaisia rakenteita tulee eri käyttötarkoituksiin tehdyillä hevosilla todella ollakaan!

Arvostelukohdat

Rakennearvostelussa on viisi eri arvostelukohtaa. Rakennetta arvostellessa arvioidaan tyyppi, runko, jalka-asennot ja liikkeiden säännöllisyys, kaviot sekä liikkeet.

Tyyppi

Hevosen tyyppiä arvostellessa tarkastellaan hevosen koko olemusta ja sen luomaa yleisvaikutelmaa. Tyypit jaetaan kolmeen osaan; rotutyyppi, sukupuolityyppi ja laatutyppi. Tyypit voidaan arvioida yhdessä, jos ne eivät poikkea toisistaan. Huomiota kiinnitetään mm. keveyteen/vankkuuteen, lihaksikkuuteen, ryhdikkyyteen/etupainoisuuteen, korkea-/matalajalkaisuuteen, rungon malliin, kokoon, urheilullisuuteen, jalouteen ja yleiseen eri osien yhteensopivuuteen ja tasapainoon.

Runko

Rungosta tarkastellaan ensin yleisvaikutelma, jonka jälkeen käydään läpi rungon eri osat järjestelmällisesti päästä häntään. Arvostelujärjestys: pää, kaula, lapa, säkä, selkä, lanne ja lautanen. Tarkastelu suoritetaan edestä, sivulta ja takaa. Hyvä runko on sopusuhtainen ja lihaksikas. Sopusuhtainen runko jakaantuu kolmeen yhtä suureen osaan. Ensimmäinen osa käsittää rinnan, lavan ja sään. Toinen osa selän ja lanteen ja kolmas osa lautasen.

Jalka-asennot ja liikkeiden säännöllisyys

Jaloista arvostellaan niiden asennot, luusto ja kovuus. Jalkojen tulisi olla suora-asentoiset, hyväluiset ja kuivat, ja niissä tulisi olla optimaaliset nivelkulmat ja suorat jalka-akselit. Tarkastelu suoritetaan sivulta, edestä ja takaa. Huomiota kiinnitetään myös jalkojen eri osien pituuteen, leveyteen, muotoon, kokoon, nivelkulmiin ja jalka-akseleihin. Arvostelussa otetaan huomioon kokonaisuus ja liikkeiden säännöllisyys.

Kaviot

Kavioiden arvostelussa tarkastellaan niiden kokoa, muotoa ja symmetriaa, holvikkuutta, kantojen leveyttä/ahtautta, säteiden kokoa ja sarveisen laatua. Kavioita tarkastellaan edestä, sivuilta ja pohjasta. Hyvät kaviot ovat holvikkaat, symmetriset ja leveäkantaiset. Niissä on hyvät säteet sekä paksu sileä sarveinen. Kavioiden koon tulee olla riittävä hevoseen nähden. Kaviopisteisiin vaikuttaa laskevasti mm. epäsymmetrisyys, matalapohjaisuus, ahdaskantaisuus, matalakantaisuus, vetäytyneet kannat, renkaisuus sekä lohkeillut ja halkeillut sarveinen. Jos jalka-asennoissa on selkeitä poikkeamia normaalista, vaikuttaa se yleensä myös kavioiden epäsymmetrisyyteen painon jakautuessa kavioihin epätasaisesti.

Liikkeet

Liikkeiden arvostelu tapahtuu käynnissä ja ravissa. Liikkeistä tarkastellaan niiden säännöllisyyttä, joihin jalka-asennoilla on yleensä vaikutusta. Lisäksi arvioidaan liikkeiden mekaniikkaa. Tarkastelu tapahtuu edestä ja takaa katsottuna. Arvostelun kannalta on tärkeää saada hevonen kulkemaan suoraan ja suorassa. Suorat ja riittävän väljät liikkeet ovat toki toivottuja.

Käytännössä?

Aamupäivän teoriaosuuksien jälkeen siirryimme Metsämäen varikkoalueen valjastuskatoksille. Siellä meitä oli vastassa Harri Koivusen valmentama 4- vuotias lämminveriruuna Questionmark Me (13,4aly 16,8ke vs. 16 540€) hoitajansa Terri Lehtosen kanssa. Questionmark Me toimi koulutuspäivämme demohevosena. Myös hevosen kasvattaja Irma-Riitta Tammelin osallistui koulutuspäivään. Tammelin toimii yhtenä Uudet Hevoskasvattajat- hankkeen kasvattajakummina.

 

Katoksilla hevosesta mitattiin säkäkorkeus, lautaskorkeus, rungon pituus, rinnan leveys ja etusäären ympärys. Tämän jälkeen hevosta esitettiin liikkeessä kolmion muotoisella reitillä, jossa hevosen liikkeet oli mahdollista nähdä takaa, sivulta ja edestä. Esittäessä olisi tärkeää saada hevonen rennoksi ja kulkemaan mahdollisimman suoraan. Liikkeitä tutkimme käynnissä ja ravissa. Sen jälkeen siirryimme rakenteen arviointiin ja kävimme kokonaisuuden läpi systemaattisesti pala palalta. Rakennetta arvioidessa hevosen kokonaiskuvan hahmottamista auttaa, kun katsoo hevosta sen harjattomalta puolelta. Myös auringonvalon merkitys on hyvä huomioida. Demohevonen vahvisti käsitystä siitä, että hyvällä rakenteella on yhteys hyviin suorituksiin ja kestävyyteen.

Kehitä silmääsi ja ala nähdä!

Rakenteen arvioinnissa voi itseään kehittää vain katsomalla ja tarkistelemalla erilaisia hevosia. Anna silmiesi kiertää eri hevosissa ja muodosta oma näkemyksesi hevosen anatomiasta sekä rakenteesta. Hae sama rutiini ja systemaattinen järjestys arviointiin. Hae symmetrisyyksiä, tasapainoisuutta, suoruutta ja etsi poikkeamia. Muista ottaa myös arvioinnissa olosuhteet huomioon; onko alusta tasainen, millainen valaistus, onko hevonen rento ja seisooko se tasajaloin?

Karsinan kalterien yli kurkkien ei kukaan voi muodostaa luotettavaa näkemystä minkään hevosen rakenteesta. Jotta rakennearvostelusta saa konkreettista hyötyä, on ensin syytä opetella alan termistöä. Aluksi on otettava hevosen anatomia haltuun ja ymmärrettävä eri ruumiinosat ja niiden tehtävät. Kun ymmärrät ja osaat termit, niin silloin tiedät mitä näet. Myös keskustelu ja mielipiteiden vaihto ovat näin sujuvampaa, kun kieli on sama.  Termejä ja niiden käyttötapaa voi oppia esimerkiksi rakennearvosteluja lukemalla.

 

Ostopäätöksen ABC varsahuutokaupassa

Henrikki Halme

Huutokauppaperinne Suomessa vahvistuu hitaasti mutta varmasti. Myytävien hevosten lukumäärä ei päätä huimaa mutta koko ikäluokasta jo jonkinmoinen prosentti myydään huutokaupassa. Huutokauppaluettelossa esiteltävät hevosten suvut ovat tätä nykyä ja hyvää tasoa, huippusukuisiakin löytyy. Myytävät hevoset ovat yksilöinä myös aiempaa paremmin huutokauppaa varten valmisteltuja. Vain hinnoissa on enää toivomisen varaa.

Hinnat eivät nouse yhdessä yössä mutta määrätietoinen työ kantaa jo hedelmää. Huutokaupan markkinoinnissa myytävien hevosten hyväsukuisuus on ensisijaisen tärkeää. Markkinoinnissa auttaa myös aiemmissa huutokaupoissa myydyt sittemmin radoilla menestyneet hevoset. Ne tuovat hevosten taustajoukot varmasti uudelleen kaupoille sekä saattavat houkutella kateelliset naapuritkin kauppapaikalle.

Vaikka huutokaupassa myytyjen hevosten määrä on Suomessa pieni, kasvaa menestyvien hevosten lista mukavasti vuosi vuodelta. Tänä vuonna Tammakriteriumin voittanut 3-vuotias Gloria Web (Donerail-Andover Hall) sekä euroopanennätystamma 4-vuotias Ratu Royal (Credit Winner-Alf Palema) ovat tuoreimmat nimet menestyjien listalla ja osoittavat myös sen, että huutokauppasivujen kulmia kannattaa taitella myös tammojen kohdalla.

Kahdentoista eniten ansainneen huutokaupoissa Suomessa myydyn hevosen joukossa on yksitoista lämminveristä ja yksi suomenhevonen. Suomenhevosia huutokaupoissa on kaikkiaan myyty vain vähän. Tänä vuonna suomenhevosia on myytävänä kolme varsaa.


Eniten ansainnut huutokauppahevonen on Kasvattajakruunun voittanut sittemmin Ranskassakin menestynyt Oz Kemp (Barbeque-Speedy Somolli) 255 580 euron ansioillaan. Toisena tulee Suomen Mestari Air Force (Speedy Tomali-Cold Comfort) 250 514 e ja kolmantena Kriteriumin kakkonen ja Derbyn kolmonen Owen Kemp (Southwind Pinnacle-Gus Lobell) 231 165 e.

Seuraavana listalla tulevat kolme kovaa tammaa: Kriteriumin ja St. Legerin sankaritar Bosses Lily (The Bosses Lindy-Donerail) 210 812 e, ravikuningatar Milia (Kihin Hiski-Patrik) 177 245 e sekä Villinmiehen Tammakilvan voittanut Stoneisle Lilian (SJ’s Caviar-Lindy Lane) 177 008 e.

Jälkimmäisen kuusikon parhaiden varsojen listan muodostavat Uuteen-Seelantiin viety Derbyn kolmonen Daryl Boko (Majestic Son-Donerail) 136 601 e, Sundsvik Saigon (Diamond Circle-Recourse) 125 606 e, Lars Lindbergin muistoajon voittaja Part Two (Offshore Dream-Wired Pine) 109 791 e, Suur-Hollolan Best Ladyn kakkonen Alice Laukko (Choctaw Brave-Cotton Hanover) 107 950 e, Kymenlaakso-ajon kakkonen Name It Kemp (Express Ride-Speedy Crown) 93 559 e ja Derbyn kakkonen Sahara B Boy (Make It Happen-Alf Palema) 92 975 e.

Ketkä tämän vuoden huutokaupasta nousevat menestyjien listalle? Mistä on hyvät hevoset tehty? Yleisesti voidaan ajatella, että menestykseen tarvitaan huippuluokan isäori, hyvä emätamma ja mikä tärkeintä: niiden tulisi sopia toisilleen. Aika ilmeistä, mutta ei sittenkään niin helppoa.

Pelkkien isäoriitten tuntemuksellakin pääsee aika pitkälle. Isäoriin suku, kilpailutulokset, jälkeläisnäytöt ja maine periyttäjänä vaihtelevat mutta BLUP-jalostusindeksit ovat oriin varsamaksun ohella harvaa tarjolla olevaa faktaa – ja nimenomaan sellaista, jota ei huutokauppaluettelo kerro.

BLUP-jalostusindeksit auttavat isäoriin valinnassa mutta niiden kanssa pitää olla suurpiirteinen. Pelkän suvun ja kilpailutulosten perusteella lasketut yksilökohtaiset indeksit (merkitty tähdellä) ovat pääsääntöisesti jälkeläisperusteisia korkeampia ja arvosteluvarmuudeltaan heikompia ja niillä on tapana pudota jälkeläisten tultua radoille, jolloin myös arvosteluvarmuus paranee.

Vuoden 2017 huutokaupan isäoriitten jalostusindeksit ja astutusmaksut

Ori BLUP-jalostusindeksi          Astutusmaksu e

Archduke Kemp 131                    2 150
Arrow Tilly 107*                           ?
Brad De Veluwe 157*                  3 844
Broadway Hall 125                      5 945
Citation Lindy 120                       1 200
Classic Photo 124                         4 249
Coktail Jet 123                              6 671
EL Glide 115                                  1 116
EL Mikko 122                               1 500
Even Better Odds 118                 1 940
Ganymede 130                             6 051
Garlands Dream 124*                 1 050
Il Villaggio 128*                           2 550
Inspiration Ride 122                      990
International Chip 119                   850
Johnny William 132*                     ?
Le Cannibale 142*                       1 950
Le Monteil 114                              1 550
Lexus Font 126*                           1 550
Like A Prayer 122                        3 038
Love You 138                              10 391
Make It Happen 126                   3 160
Mr Pine Chip 124                        2 240
Muscle Hill 131                          31 675
Muscle Mass 134                         7 232
Muscles Yankee 132                   9 832
Othello Kemp 112                        1 711
Pastor Stephen 124*                  4 625
Pilgrims Taj 118                          3 175
Quaker Jet 125                            5 679
Quite Easy 142                            5 030
Raja Mirchi 124                          6 572
Revenue 122                               4 200
SJ’s Caviar 133                           5 632
SJ’s Photo 128                           4 811
Tannerman Can 121*                1 185
The Bosses Lindy 131               2 048
Timoko 121*                               5 896
Zola Boko 130                            5 030

Huiman Pyste 116                        700
Kihisee 134*                                  750
Tuisku-Topi 124                           950

Kun tutkitaan tarkemmin myytävien hevosten isä-emänisä-yhdistelmiä, saadaan jo enemmän osviittaa. Isä ja emänisä kattavat hevosen perimästä 75 % ja jos ne muodostavat niin sanotun kultaisen yhdistelmän tai edes jotain sinnepäin, niin ainakin jotain hyvää hevosen sukutaulussa silloin on.

Tämän vuoden huutokauppaluettelossa esillä olevat sukuyhdistelmät ovat tuottaneet mm. seuraavat hevoset:


Hevonen Isä-emänisä
Giovanni De Veluwe 16,5ake(4) Brad De Veluwe-Express Ride

Ginger Cake m15,4 Broadway Hall-Dream Vacation

Cavier Cartal 14,4 Broadway Hall-SJ’s Caviar

Action Broadway 09,6 Broadway Hall-SJ’s Photo

Nice My Sin 14,9 Classic Photo-Express It

Dicentra Dream A.T. 15,3ake(5) Coktail Jet-Andover Hall

E.V. Dream 17,4aly(3) EL Mikko-Pine Chip
Camilla Sisu 15,8ake(5) Even Better Odds-Sugarcane Hanover

MAS Backstabber 15,3ake(3) Il Villaggio-Windsong’s Legacy

Leemark’s Ego 18,5ake(4) International Chip-Broadway Hall
Body Surfing 11,2 Like A Prayer-Donerail
Davidson Web 13,4 Like A Prayer-Express Ride
Feel The Love 14,5 Love You-Credit Winner

Radieux 10,5 Love You-Viking Kronos

Ramble On 14,0 Make It Happen-Love You

Twilight Laday 13,1 Mr Pine Chip-Angus Hall
Amour d’Inverne 12,9 Mr Pine Chip-Love You
Drabant Cape 14,4 Mr Pine Chip-Muscles Yankee

Falk On Hill 11,0 Muscle Hill-Viking Kronos
Muscle Hustle 09,8 Muscle Mass-Cantab Hall

Rocket Zet 10,6 Muscles Yankee-Viking Kronos
BWT Candyman 18,5ke(3) Pilgrims Taj-Yankee Glide
Hot Collection 15,8aly(4) Please Poppy-Windsong’s Legacy
Quick Deal 09,2 Revenue-SJ’s Photo

Devon Am 12,2 Raja Mirchi-Love You
Mythical Lindy 09,9 SJ’s Caviar-Lindy Lane
Chimon 11,3 SJ’s Caviar-Muscles Yankee

Shadow Woodland 10,2 The Bosses Lindy-Credit Winner

Bosses Lily 11,7 The Bosses Lindy-Donerail

Uptown Pilot 13,8 The Bosses Lindy-Supergill

Always So Easy 14,4 Quite Easy-Lindy Lane
Alvena Vanja 15,3ly(4) Zola Boko-Andover Hall

Cooling Break O.O. 16,2ake(3) Zola Boko-Credit Winner
Linus Boy 12,4 Zola Boko-Varenne

Grappen 14,1 Zola Boko-Yankee Glide

Vinha Topi 29,2ake(5) Tuisku-Topi-Viesker

Yhdistelmän toimivuuden arvioimiseen olisi hyvä käyttää aikaa, sillä pelkkä yhdistelmän parhaan yksilön löytäminen ei riitä. Pitää pystyä arvioimaan yhdistelmän toimivuutta kokonaisuutena. Sukuyhdistelmiä voi tutkia Blodbankenin, Sophia Pedigreesin ja Sukupostin avulla sekä Svensk Travsportin ja Galoppo e Trotton verkkosivujen kautta. Kyseessä on tuntien työ, mutta se voi hyvinkin kantaa hedelmää ja tuoda kilpailuetua muihin huutajiin nähden.

Huutokauppahevosen emän arvioinnissa kannattaa katsoa ensisijaisesti suvun lisäksi sen omia kilpailu- sekä jälkeläisnäyttöjä, jompia kumpia olisi hyvä olla. Mikäli kyseessä on ajaton tai heikosti menestynyt tamma, jolla ei vielä ole omia kilpailuikäisiä jälkeläisiä, kannattaa painoarvoa antaa emän sisaruksille, varsinkin täyssisaruksille sekä suvulle kokonaisuutena.

Varsan lopullisen hinnan määrää varsan suvun ja rakenteen lisäksi tietysti se kuinka moni huutaja on iskenyt silmänsä juuri kyseiseen yksilöön ja kuinka korkealle he ovat omat rajahintansa asettaneet.

Nostetta ja näkyvyyttä tämän vuoden huutokaupalle tuovat myös uudet jääkiekkojoukkueiden ympärille rakentuvat raviliigat. Ne tulevat myös vaikuttamaan olennaisesti niiden varsojen hinnanmuodostukseen, jotka liigojen ostoslistoilta löytyvät. Mikään muu yksittäinen seikka ei ole vahvistanut huutokauppaa ja siten hevoskasvattajankin asemaa yhtä paljon kuin juuri nämä raviliigat ja raviliigahevoset. Tervehtikäämme siis ilolla näitä liigoja ja niiden puuhamiehiä ja –naisia.

Tästä on kyse:

Hevoshuutokauppa Ypäjällä pe 15.9. klo 18
Osoite: Varsanojantie 63, 32100 Ypäjä
Myytävät hevoset: www.hevoshuutokaupat.fi

Sinimailassäilöheinää varsoille ja tammoille!

Sinimailanen, alfalfa, luserni – rakkaalla lapsella on monta nimeä

Isto Mäki-Tulokas viljelee maatilaansa Sukulassa Forssan kupeessa, ja harjoittaa hevoskasvatusta ja ravihevosten valmennusta. Hän toimii myös Forssan Seudun Hippoksen hallituksessa puheenjohtajana ja onkin tuttu näky Pilvenmäen raviradalla.

Mäki-Tulokas on käyttänyt sinimailasta hevosten rehuna jo muutaman vuoden ajan: aikaisemmin hän hankki sen ostorehuna. Nyt Mäki-Tulokas viljelee sinimailasta toista vuotta itse. Timotei-sinimailas-apilaseos tehdään säilöheinäksi. Ensimmäinen viljelyvuosi oli 2016, jolloin hän korjasi kolme satoa – sitä määrää Mäki-Tulokas ei välttämättä nyt tavoittele. Hän tyytyisi mielellään kahteen satoon, koska kolmas sato on niin märkää korjattavaa.

Mäki-Tulokkaan 37 peltohehtaarista 5 hehtaaria on sinimailasseosta. Viljelyn haasteena hän pitää erityisesti rikkakasvintorjuntaa: vain yksi torjunta-aine sopii sinimailaselle. Siitäkin huolimatta kasvusto tahtoo olla saunakukkaista. Lannoituksen Mäki-Tulokas jättää ensimmäiseltä sadolta tekemättä, koska sinimailanen on typpiomavarainen. Se on palkokasvi, joka sitoo juurinystyröillään typpeä. Lisäksi sinimailasen hyötyihin kuuluu maanparannusvaikutus.

Kun kasvusto niitetään säilöheinäksi, sinimailasen tulisi olla melkeinpä kukassa. Esikuivaus kestää lähes vuorokauden kauemmin kuin pelkän timotein, ja pyrkimys olisi tehdä vieläkin kuivempaa rehua. Mäki-Tulokas ei käytä säilöntäainetta ja tekee rehun pyöröpaaleihin. Rehu maittaa kaikille hevosille hyvin. Sen huomaa siitä, että hevoset valikoivat säilöheinän seasta ensimmäisenä juuri sinimailasen. Käytännössä kaikilla tilan hevosilla on vapaasti karkearehua saatavilla.

Rehuanalyyseissä sinimailassäilöheinän ravintoarvot eivät ole juurikaan eronneet timoteisäilöheinästä, mutta Mäki-Tulokkaan mielestä varsat ovat paremmassa kunnossa kuin aikana, jolloin sinimailasta ei tilalla käytetty.

Mäki-Tulokkaan tallissa käytetään vain kauraa ja säilöheinää kivennäistäydennyksen kera. Tällä yksinkertaisella perusruokinnalla pärjäävät niin kilparavurit kuin siitostammat varsoineen. Laidunkasviksi sinimailanen ei sovi, sillä se on erityisen herkkä tallaantumiselle. Rehumailanen kestäisi kovemman kulutuksen ja sen kokeileminen kiinnostaakin Mäki-Tulokasta.

Maailmalla, etenkin Pohjois-Amerikassa, sinimailanen eli alfalfa on yleinen hevosrehu. Nimenomaan valkuaispitoisuutensa vuoksi se sopii etenkin raskasta työtä tekeville hevosille sekä siitostammoille ja kasvaville varsoille, joiden sekä energian- että valkuaisen tarve on huomattavasti ylläpitotarvetta suurempi.

Jossain määrin sinimailasta mainostetaan myös vatsahaavaongelmaisten rehuna. Jo 17 vuotta sitten amerikkalaiset julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan alfalfa-dieetillä olleilla hevosilla oli vähemmän mahan haavaumia. Sinimailasen todettiin puskuroivan vatsahappoja. (Lue lisää: Nadeau J.A., Andrews F.M., Mathew A.G., Argenzio R.A., Blackford J.T., Sohtell M. & Saxton A.M. 2000. Evaluation of diet as a cause of gastric ulcers in horses. American Journal of Veterinary Research 61(7): 784-90.)

Pikaisella surffailulla löytyy muutamia heinäntuottajia ja tallinpitäjiä, joiden karkearehuvalikoimaan kuuluu sinimailanen. Lisäksi rehumyyjien valikoimista löytyy monia alfalfa-tuotteita, kuten erilaisia viherpellettejä, mutta kyseiset rehut ovat lähinnä ulkomailla tuotettuja ja ulkomaalaisista raaka-aineista. Olisiko tässä markkinarako kotimaiselle sinimailaselle?