Hevosen rakenne -koulutuspäivä Turussa 4.10.2017

Kirjoituksen on laatinut Suvi Takala, HAMK

Suvi on Hämeen ammattikorkeakoulun hevostalouden  toisen vuoden opiskelija ja tekee parhaillaan asiantuntijaharjoitteluaan Uudet hevoskasvattajat-hankkeelle

 

Hevosen rakenne ja sen arvostelu

Hevosen rakenne- koulutuspäivä Turussa antoi suuren annoksen tietoutta hevosten rakenteesta sekä rakennearvostelusta. Vinkkejä saatiin myös hevosten esittämiseen näyttelyissä. Rakennearvostelusta kertomaan oli saapunut Suomen Hippos ry:n puheenjohtajatuomari Outi Ruottinen. Ruottinen toimii myös Etelä-Savon hevosjalostusliiton toiminnanjohtajana ja harrastaa kasvatusta pienimuotoisesti sekä juoksija että pienhevossuunnilla.

Miksi hevosten rakennetta arvioidaan?

Aluksi pysähdyimme miettimään otsikon kysymystä. Rakennearvostelun tehtävänä on palvella hevosjalostusta ja se on myös osa jalostusohjelmaa. Hevosjalostuksessa jalostustavoitteina ovat hyvä suorituskyky, kestävä rakenne ja terve hevonen. Rakenteella on myös vahva vaikutus eläinten hyvinvoinnin turvaamisenkin kannalta. Eläinsuojelulain 8§ mukaan: ” Eläinjalostuksessa on otettava huomioon eläinsuojelulliset näkökohdat sekä eläinten terveys.”  Hyvän rakenteen vaaliminen edesauttaa, että hevoset pysyvät kestävinä ja terveinä. Etenkin urheiluhevosten kohdalla on syytä pitää mielessä, että suorituskykyä ei tule parantaa terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella.

Näyttelytoiminnan tärkeyttä pohtiessa esiin nousi arvosteluista saatava valtava tiedon määrä. Arvosteluissa tuotetaan informaatiota laajasti käytännön harrastajille; oriinpitäjät, tammanomistajat ja kasvattajat saavat arvokasta tietoa jalostusvalintojaan varten. Myös hevosenomistajat, hevosenostajat sekä valmentajat ja muut toimijat voivat käyttää saatavia tietoja miettiessään hevosen soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa. Rakenneominaisuuksilla on korkea periytymisaste, joten arvosteluista saadaan lisäksi vuosittain tärkeää populaatiotason tietoa.

Mistä hevosen rakennearvostelussa on kyse?

Rakennearvostelussa on kyse hevosen ulkoisen olemuksen tarkastelusta eri kulmista. Hevosesta pyritään muodostamaan kokonaiskuva, jonka avulla arvioidaan, kuinka hyvin hevosen eri osat ja yksityiskohdat sopivat yhteen. Tärkeitä asioita kokonaisuuden kannalta ovat hevosen oikeat mittasuhteet ja kokonaisuuden luoma harmonia. Rakennearvostelussa pyritään muodostamaan arvio hevosen rakenteesta suhteutettuna jalostustavoitteisiin ja käyttötarkoitukseen. Arviossa huomioon otetaan hevosen rotu, ikä, sukupuoli ja yleiskunto. Myös lihavuuskunnon todettiin olevan etenkin tyypin arvioinnin haastavuutta lisäävä tekijä. Täysin virheetöntä ja täydellistä rakennetta tuskin koskaan päästään näkemään mutta arvioinnissa haetaankin jalostustavoitteiden mukaista ihannerakennetta. Toivotut ominaisuudet riippuvat rodusta, jalostussuunnasta ja käyttömuodosta. Jalostuksellisestikin olisi tärkeää tuottaa rakenteeltaan käyttötarkoituksiinsa soveltuvia yksilöitä.

Miten hevonen rakennearvostellaan?

Rakennearvostelussa on viisi eri arvostelukohtaa. Rakennetta arvostellessa arvioidaan tyyppi, runko, jalka-asennot ja liikkeiden säännöllisyys, kaviot sekä liikkeet.  Hevosen luusto ja luuranko muodostavat raamit hevosen rakenteelle. Rakenteeseen vaikuttavat muun muassa luiden koko, pituus ja muoto sekä nivelten koko, nikamien lukumäärä ja nivelkulmaukset. Hevosten rakentuessa useista eri yksityiskohdista onkin kokonaiskuvan määrittämiseksi tärkeää arvioida jokainen kohta. Luotettavaan lopputulokseen päästäkseen on edettävä järjestelmällisesti kohta kerrallaan järjestyksen ollessa ”päästä häntään ja jalkoihin”. Minkään epäolennaisen kuten hevosen karisman, värin, suvun, kasvattajan, omistajan tms. ei tule antaa vaikuttaa arvosteluun, vaan on keskityttävä systemaattiseen rakenteen ja anatomian tutkimiseen. Hevonen tulisi saada seisomaan tasaisella alustalla rentona mutta ryhdikkäänä ja tasajaloin. Hevosen tulisi olla hyvässä lihavuuskunnossa ja sillä tulisi olla hyväkuntoiset jalat ja hyvät kaviot.

Hyvä laatutyyppi

Kävimme läpi havainnollisien kuvien avulla eri jalostussuuntien ihanteellisten tyyppien eroja. Lämminveriselle ravihevoselle tyypin kuvaukseen tulisi sopia kevyt, lihaksikas ja urheilullinen. Suomenhevosen juoksijalinjan edustajalle sopisi kuvaus urheilullinen, lihaksikas, vahva lanne ja takaosa. Suomenhevosen ratsujalostuksen suunnalle haluttaisiin edellisen lisäksi vahvaa ylälinjaa. Suomenhevosen työhevoslinjan edustajilta odotetaan vahvarakenteisuutta, pitkää ja syvää runkoa sekä hyvää längensijaa. Suomenhevosen pienhevosjalostus suunnan edustajilta odotetaan sopusuhtaista pienuutta kaikilta osin sekä lisäksi ilmeikkyyttä, jota havainnoidaan yleensä pään piirteistä. Tilaisuudessa näytetyissä kuvissa esiintyneet eri linjojen edustajat osoittivat meille hyvin selkeästi sen, kuinka erilaisia rakenteita tulee eri käyttötarkoituksiin tehdyillä hevosilla todella ollakaan!

Arvostelukohdat

Rakennearvostelussa on viisi eri arvostelukohtaa. Rakennetta arvostellessa arvioidaan tyyppi, runko, jalka-asennot ja liikkeiden säännöllisyys, kaviot sekä liikkeet.

Tyyppi

Hevosen tyyppiä arvostellessa tarkastellaan hevosen koko olemusta ja sen luomaa yleisvaikutelmaa. Tyypit jaetaan kolmeen osaan; rotutyyppi, sukupuolityyppi ja laatutyppi. Tyypit voidaan arvioida yhdessä, jos ne eivät poikkea toisistaan. Huomiota kiinnitetään mm. keveyteen/vankkuuteen, lihaksikkuuteen, ryhdikkyyteen/etupainoisuuteen, korkea-/matalajalkaisuuteen, rungon malliin, kokoon, urheilullisuuteen, jalouteen ja yleiseen eri osien yhteensopivuuteen ja tasapainoon.

Runko

Rungosta tarkastellaan ensin yleisvaikutelma, jonka jälkeen käydään läpi rungon eri osat järjestelmällisesti päästä häntään. Arvostelujärjestys: pää, kaula, lapa, säkä, selkä, lanne ja lautanen. Tarkastelu suoritetaan edestä, sivulta ja takaa. Hyvä runko on sopusuhtainen ja lihaksikas. Sopusuhtainen runko jakaantuu kolmeen yhtä suureen osaan. Ensimmäinen osa käsittää rinnan, lavan ja sään. Toinen osa selän ja lanteen ja kolmas osa lautasen.

Jalka-asennot ja liikkeiden säännöllisyys

Jaloista arvostellaan niiden asennot, luusto ja kovuus. Jalkojen tulisi olla suora-asentoiset, hyväluiset ja kuivat, ja niissä tulisi olla optimaaliset nivelkulmat ja suorat jalka-akselit. Tarkastelu suoritetaan sivulta, edestä ja takaa. Huomiota kiinnitetään myös jalkojen eri osien pituuteen, leveyteen, muotoon, kokoon, nivelkulmiin ja jalka-akseleihin. Arvostelussa otetaan huomioon kokonaisuus ja liikkeiden säännöllisyys.

Kaviot

Kavioiden arvostelussa tarkastellaan niiden kokoa, muotoa ja symmetriaa, holvikkuutta, kantojen leveyttä/ahtautta, säteiden kokoa ja sarveisen laatua. Kavioita tarkastellaan edestä, sivuilta ja pohjasta. Hyvät kaviot ovat holvikkaat, symmetriset ja leveäkantaiset. Niissä on hyvät säteet sekä paksu sileä sarveinen. Kavioiden koon tulee olla riittävä hevoseen nähden. Kaviopisteisiin vaikuttaa laskevasti mm. epäsymmetrisyys, matalapohjaisuus, ahdaskantaisuus, matalakantaisuus, vetäytyneet kannat, renkaisuus sekä lohkeillut ja halkeillut sarveinen. Jos jalka-asennoissa on selkeitä poikkeamia normaalista, vaikuttaa se yleensä myös kavioiden epäsymmetrisyyteen painon jakautuessa kavioihin epätasaisesti.

Liikkeet

Liikkeiden arvostelu tapahtuu käynnissä ja ravissa. Liikkeistä tarkastellaan niiden säännöllisyyttä, joihin jalka-asennoilla on yleensä vaikutusta. Lisäksi arvioidaan liikkeiden mekaniikkaa. Tarkastelu tapahtuu edestä ja takaa katsottuna. Arvostelun kannalta on tärkeää saada hevonen kulkemaan suoraan ja suorassa. Suorat ja riittävän väljät liikkeet ovat toki toivottuja.

Käytännössä?

Aamupäivän teoriaosuuksien jälkeen siirryimme Metsämäen varikkoalueen valjastuskatoksille. Siellä meitä oli vastassa Harri Koivusen valmentama 4- vuotias lämminveriruuna Questionmark Me (13,4aly 16,8ke vs. 16 540€) hoitajansa Terri Lehtosen kanssa. Questionmark Me toimi koulutuspäivämme demohevosena. Myös hevosen kasvattaja Irma-Riitta Tammelin osallistui koulutuspäivään. Tammelin toimii yhtenä Uudet Hevoskasvattajat- hankkeen kasvattajakummina.

 

Katoksilla hevosesta mitattiin säkäkorkeus, lautaskorkeus, rungon pituus, rinnan leveys ja etusäären ympärys. Tämän jälkeen hevosta esitettiin liikkeessä kolmion muotoisella reitillä, jossa hevosen liikkeet oli mahdollista nähdä takaa, sivulta ja edestä. Esittäessä olisi tärkeää saada hevonen rennoksi ja kulkemaan mahdollisimman suoraan. Liikkeitä tutkimme käynnissä ja ravissa. Sen jälkeen siirryimme rakenteen arviointiin ja kävimme kokonaisuuden läpi systemaattisesti pala palalta. Rakennetta arvioidessa hevosen kokonaiskuvan hahmottamista auttaa, kun katsoo hevosta sen harjattomalta puolelta. Myös auringonvalon merkitys on hyvä huomioida. Demohevonen vahvisti käsitystä siitä, että hyvällä rakenteella on yhteys hyviin suorituksiin ja kestävyyteen.

Kehitä silmääsi ja ala nähdä!

Rakenteen arvioinnissa voi itseään kehittää vain katsomalla ja tarkistelemalla erilaisia hevosia. Anna silmiesi kiertää eri hevosissa ja muodosta oma näkemyksesi hevosen anatomiasta sekä rakenteesta. Hae sama rutiini ja systemaattinen järjestys arviointiin. Hae symmetrisyyksiä, tasapainoisuutta, suoruutta ja etsi poikkeamia. Muista ottaa myös arvioinnissa olosuhteet huomioon; onko alusta tasainen, millainen valaistus, onko hevonen rento ja seisooko se tasajaloin?

Karsinan kalterien yli kurkkien ei kukaan voi muodostaa luotettavaa näkemystä minkään hevosen rakenteesta. Jotta rakennearvostelusta saa konkreettista hyötyä, on ensin syytä opetella alan termistöä. Aluksi on otettava hevosen anatomia haltuun ja ymmärrettävä eri ruumiinosat ja niiden tehtävät. Kun ymmärrät ja osaat termit, niin silloin tiedät mitä näet. Myös keskustelu ja mielipiteiden vaihto ovat näin sujuvampaa, kun kieli on sama.  Termejä ja niiden käyttötapaa voi oppia esimerkiksi rakennearvosteluja lukemalla.