Jalostusta ja varsan kasvatusta kimpassa?

Kirjoituksen on laatinut Suvi Takala, HAMK

Suvi on Hämeen ammattikorkeakoulun hevostalouden  toisen vuoden opiskelija ja tekee parhaillaan asiantuntijaharjoitteluaan Uudet hevoskasvattajat-hankkeelle

 

Uudet hevoskasvattajat- hankkeen koulutuspäivät tarjoavat uusien ja ajankohtaisten tietojen lisäksi mahdollisuuden verkostoitua ja tutustua uusiin ihmisiin. Aamukahvin ja lounaan aikana on mukavaa jutustella ja jakaa näkemyksiä sekä kokemuksia. Kun saadaan kokoon joukko hevosalan harrastajia ja ammattilaisia, ei puheenaiheen löytyminen useinkaan tuota ongelmaa ja tämähän on hankkeen toteuttamaa tiedonvälitystä parhaimmillaan.

Minulla oli ilo tutustua Jalostus ja siitoseläimen valinta- koulutuspäivässä 8.12.2017 monialaiseen ammattilaiseen Piia Solajärveen. Solajärvi on ratsastajiin erikoistunut urheiluvalmentaja. Työnsä puolesta hän keskittyy ihmisten kokonaisvaltaiseen kehonhallintaan ja avustaa myös suunnitelmalliseen valmentautumiseen biomekaniikan, valmennussuunnitelmien ja ravitsemuksen keinoin. Hevoset ovat olleet Solajärven elämässään mukana hyvin nuoresta lähtien ja hän on toiminut ratsuttajan tehtävissä asuessaan Sveitsissä. Omakohtaista kokemusta on kertynyt myös kilpaurheilusta, sillä hän on entinen ammattijalkapalloilija Sveitsin A- liigasta. Loukkaantuminen omassa urheilulajissa toi kuitenkin esteen myös ratsuttajana toimimiseen. Loukkaantumisen myötä Solajärvi päätti lähteä opiskelemaan. Hevoset jäivät joksikin aikaa hiukan syrjään, mutta ajatus kaihersi kuitenkin Piian mieltä, kuinka löytäisin sopivan tavan harrastaa hevosia? Vastaus kysymykseen oli tietenkin kasvattaminen.

Ensimmäisen oman siitostamman Solajärvi osti vuonna 2006 Saksasta. Hän on alusta asti keskittynyt kansainväliseen ja laadukkaaseen hevosainekseen. Nyt hän kasvattaa hevosia Swamphill- kasvattajanimellä Vihdissä ja toiminnan erikoisuutena on kimppaomistajuus. Tällä hetkellä Solajärvellä on kuusi siitostammaa, joista viidellä omistusmuotona on kimppa. Tammoja on jaettu kahdesta kymmeneen osuuteen. Jokainen kimppa sitoutuu siihen, että toiminnan tarkoituksena on tuottaa varsoja myyntiin. Toiminta halutaan pitää pienenä, jotta hevosten laatu voidaan pitää korkeana. Kasvatuspuolella kimppaomistaminen on vielä harvinaista verrattuna raviurheiluun, ja siellä tapahtuvaan kimppaomistamiseen, mutta Solajärven mukaan kysyntää tällaiseen kasvatusmalliin olisi kyllä kovastikin.

Kasvatustoiminta vaatii paljon kokemusta ja tietotaitoa. Kimppaomistajuus siitostammassa on hieno tapa päästä oppimaan kasvattamisesta ja siihen liittyvästä toiminnasta kokeneen ihmisen mukana. Solajärvi sanoo kimppalaisten yllättyneen siitä, kuinka paljon kasvatustoiminnassa todellakin tapahtuu: on orivalintoja, kiimakontrollia, siemennyksiä, tiineyden etenemisen seurantaa, ultrauksia, ruokinnan mukauttamista, se suuri päivä eli varsominen sekä varsan nopean kehityksen vaihe vieroituksineen ja lopulta myynti. Myös mahdollisen tulevan kilpauran seuranta on antoisaa, kun hevosen alkutaival on läheltä nähty. Solajärvi vakuuttaa kimppakasvattamisen toimineen hyvin: “Parasta kimppaomistamisessa on tiedonjakamisen ilo. Kimppalaiset ovat hyvin innokkaita ja meidän kimpoissa vastuuta jaetaan kimpan sisällä. Näin myös taloudelliset riskitkin pienenevät ja ihmiset saavat harrastaa kohtuullisin kustannuksin.”

Kimppalaiset saavat informaatiota kuukausittain yhteisen WhatApp-ryhmänsä kautta sekä kimpan omissa kokouksissa. Toiminnassa on tärkeää hyvät ja selkeät sopimukset. Solajärvi on myös suorittamassa hevoskimpan vetäjille järjestettävää koulutusta. Koulutuksen käyneiden henkilöiden vetämät, laatukriteerit täyttävät kimppatallit voivat hakea kimppatallien laatumerkkiä.

Solajärvi toivoo, että jalostus- ja kasvatustoiminnassa kimpat lisääntyisivät ja kasvattajat tekisivät myös enemmän yhteistyötä keskenään. Hänestä suomalaisilla hevoskasvattajilla on mahdollisuus kasvattaa hyviä vientituotteita ulkomaille saakka. ”Näemme usein etenkin talvet negatiivisena asiana hevoskasvatuksen kannalta. Voisimme kääntää ajatuksen niin, että talviolosuhteet ja monimuotoinen maasto luovat meillä Suomessa kasvatetuille varsoille paremmat olosuhteet koordinaation kehittymiselle. Tällä on mielestäni suuri vaikutus kilpahevosten tulevaisuuteen”, Solajärvi kannustaa.

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someoneShare on LinkedInShare on Google+