Varsan syntymä ja ensimmäiset elinpäivät

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteista 14-15/2017 (13-27.6.2017) 

Ypäjä Urmelin varsominen eteni melkein kuin oppikirjassa. Tapahtumia seurannut tallimestari Liisa Taskinen kertoo, että iltatallin aikaan Urmeli kehitti vahatipat nisiinsä. Varsa oli maailmassa pari tuntia myöhemmin, kello 20:20, siis 20 minuuttia sikiövedenmenon jälkeen. Jälkeiset tulivat kerralla ulos noin varttia myöhemmin, kun tamma nousi ylös.  

Ypäjä Onerva on syntynyt. Kuva: Maarit Lahtinen

Pikku varsa osoittautui virtavaksi: se nousi jaloilleen kello 20:45 ja alkoi imeä ja saada ternimaidon tärkeitä vasta-aineita kolme varttia myöhemmin. Ensimmäinen kakka irtosi heti kymmenen jälkeen. Näiden tuiki tärkeiden alkutoimien jälkeen edessä onkin sitten –elämä!  

TIETOISKU: Pikkuvarsan ravinto ja käsittelytoimenpiteet 

Pikkuvarsan pääravintoa on maito. Terve varsa tankkaa 15–60 minuutin välein ja on herätessään aina nälkäinen. Varsa alkaa maistella emänsä eväitä viikon ikäisenä. 

Hyvä maito ja hyvä laidunruoho riittävät varsalle parin kuukauden ikään saakka. Sen jälkeen tamman maidontuotanto laskee, ja varsalle aletaan tarjota lisäruokaa.

Pikkuvarsa totutetaan ihmiseen ja käsittelyn perusasioihin ensimmäisinä elinpäivinään.   

Käsittely aloitetaan rapsuttelusta ja riimun päähän laittamisesta. Varsaa myös harjataan. Aluksi riittää muutama pehmeä veto tamman puhdistuksen yhteydessä. Myös jalkojen nostelu kannattaa aloittaa varhaisessa vaiheessa. Jalka nostetaan aluksi vain hetkeksi, ja varsa voi tällöin nojata esimerkiksi seinää vasten.  

Asioita tehdään vähän kerrallaan ja johdonmukaisesti toistaen.  

Talutukseen tottuminen etenee sujuvasti, kun pikkuvarsa vielä seuraa emäänsä tiiviisti. Taluttaessa riimunnaru kulkee varsan kaulalta / rinnuksilta. Menettely auttaa pidättelyssä ja ohjaamisessa sekä välttää äkillistä painetta niskanikamissa. Terävä nykäisy pikkuvarsan säikähtäessä voi jopa murtaa sen niskan. Jos matkanteko pysähtyy tai suunnasta syntyy epäselvyyttä, on parempi työntää takaa kuin vetää edestä. Niskan suojaamiseksi ja vetopaniikin välttämiseksi pikkuvarsaa ei myöskään sidota kiinni riimunsa narusta. 


Onerva totuttelemassa talutukseen Pauliina Raennon ohjauksessa. Kuva: Päivi Laine

Varsan madotus

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 18/2017 (8.8.2017)

Laidunkauden keskeyttää piipahdus tallissa: on aika arvioida uudelleen Onervan jalkojen liimakengitystarvetta ja madottaa varsa.  

Onervan madotus seuraa hevoseläinlääkäreiden suositusta, jonka mukaisesti madotus aloitetaan viimeistään kahden kuukauden iässä. Tämän jälkeen kuuri uusitaan kahden kuukauden välein vuoden ikään saakka. Vuoden iässä varsa on siis madotettu kuusi kertaa.  

Madotus aloitetaan Axilurilla. Eläinlääkäri Seppo Hyypän mukaan Axilur tehoaa varsoja vaivaaviin suolinkaisiin ja on turvallinen aloittava lääke, koska se ei imeydy suolistosta. Tämä tarkoittaa, että mahdollinen yliannostus ei ole vaarallinen toisin kuin joillakin muilla matolääkkeillä. Tämä on tärkeää, koska varsan painon arvioiminen voi olla vaikeaa. 


Ypäjä Onerva laitumella. Kuva: Pauliina Raento.

TIETOISKU: Suolinkaiset varsojen vaivana 

Pikkuvarsoja kiusaavat erityisesti suolinkaiset. Ne ovat jopa 30-senttisiä valkoisia ”lieroja”, jotka voivat tukkia varsan suoliston ja pahimmillaan tappaa varsinkin alle 2-vuotiaan varsan. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että varsat madotetaan ajoissa, eikä vasta laidunkauden päättyessä. Suolinkaiset vaivaavat nuoria hevosia vielä nelivuotiaitakin, minkä jälkeen hevosen oma vastustuskyky paranee. Mikäli suolinkaisia esiintyy lantanäytteessä tämän jälkeen, loisrasitus tallilla on suuri.  

Yksi suolinkaisnaaras voi munia jopa 200 000 munaa päivässä. Paksukuoriset munat pysyvät laitumella tartuntakykyisinä jopa kymmenen vuotta. Siksi laidunten huolto ja hygieniasta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Laidunten loisrasitusta voi vähentää pitämällä hevoset sisällä ja tarhassa pari päivää madotuksen jälkeen, jolloin lanta voidaan kerätä talteen. 

Varsat saattavat syödä oman emänsä lantaa ensimmäisten elinkuukausiensa aikana noin viiden kuukauden ikään saakka. Omistajia lannansyönti usein huolestuttaa, mutta kyse on täysin normaalista käyttäytymisestä.  

Tutkimuksissa lannansyönnille on esitetty useita mahdollisia syitä. Näitä ovat tarvittavien ravinteiden hankkiminen, suoliston suojaaminen ja sen toiminnan edistäminen sekä syötävän ravinnon tunnistamiseen oppiminen.  

Mikäli aikuinen hevonen syö ulosteita, sen ruokinnan laatu ja määrä on syytä tarkistaa. 

Lähteenä ELT Seppo Hyypän tallimestarioppilaille pitämä luento. 

Kevään 2019 varsanäyttely

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 11/2019 (14.5.2019)

Onerva osallistui 14.5.2019 Hämeen hevosjalostusliiton varsanäyttelyyn Ypäjällä. Tuloksena oli 44 pistettä ja palkinto II-, eli sama kuin lokakuussa.

Iikka Huttusen mittakeppi kertoi Onervan säkäkorkeudeksi 148 cm ja lautaskorkeudeksi 151 cm. Onervan esitti Nea Manelius. Kuva: Pauliina Raento.

Hyvänpuoleinen laatutyyppi, hyvät muut tyypit, hieman raskas, ryhdikäs. Pisteet 7,5.

Syvä vankka runko. Ylhäälle asettunut hieman lyhyt kaula, hyväasentoinen lapa, lyhyt säkä, vahva lanne ja takaosa. Pisteet 8.

Ohutsääriset etujalat, molemmat etujalat hieman sapelissa ja sivuttaissiirtymää, hieman käyrät kintereet. Liikkeet käynnissä ahtaat, ravissa ej kerii, tj ahdas. Pisteet 6.

Matalapohjaiset, hieman lohkeilleet kaviot. Pisteet 8.

Matkaavoittava, aktiivinen, melko irtonainen käynti. Pisteet 8.

Pitkä, tahdikas, matala ravi. Pisteet 7.

Yhteensä 44 pistettä, II- palkinto.

Onervan 2-vuotis talvi

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 20-21/2018 ja 4-7/2019 (3.12.2018-31.3.2019)

Onerva osallistui irtohypytysharjoituksiin 3.12.2018. VIDEO: Onervan irtohypytys. 

14.12.2018 Onerva sai influenssa rokotuksen.


Onerva irtohyppäämässä. Kuva: Terttu Peltonen


Onerva on käynyt aika ajoin ajoharjoituksissa. Peruskäsittelyä ja irtohyppäämistäkin on kerrattu.

Ajo-opetusharjoitusten ansiosta varsalla on mielekästä, ohjelmallista tekemistä ennen ratsukoulutuksen käynnistymistä. Tehtävässä viihtyy yleensä myös omistaja, joka näin saa tavoitteellista puuhaa varsansa kanssa.

Ratsukoulutuksen alkuvaihe etenee sujuvimmin, jos varsa on jo pienempänä tottunut käsittelyyn, varusteisiin ja työntekoon.

Valjastus- ja ajo-opetusharjoitukset voi aloittaa jo yksivuotiskeväänä ja jatkaa niitä laidunkauden jälkeen.

Useimmat ravivarsat opetetaan kärryjen eteen yksivuotissyksynä, mutta monet niistä ovat jo keväällä tutustuneet valjaisiin ja ohjasapujen perusteisiin.

Ajaminen tukee myös fyysistä kehittymistä.



Onervan ajo-opetuksen tuloksia esiteltiin Ypäjällä 24.3.2019. Kuva: Pauliina Raento.

TIETOISKU: Hevosen paino ja energiansaanti

Hevonen lihoo, jos se saa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Tämä haittaa hevosen hyvinvointia monin tavoin. Joidenkin selvitysten mukaan jo puolet suomenhevosista on lihavia. Rehua tuotetaan ja laitumia hoidetaan entistä tehokkaammin, ja hevosen ruokinnan laatu on alkanut kiinnostaa uudella tavalla. Myös ihmisten oma elintaso, asenteet ja taidot ovat muuttuneet. Varsinkin harrastehevosia syötetään liikaa suhteessa niiden saamaan liikuntaan. Pulma korostuu suomenhevosella, jolla on hidas aineenvaihdunta ja reipas ruokahalu.

Ylipaino altistaa hevosen luuston, jänteiden ja nivelten liikarasitukselle, lämmönsäätelyn häiriöille ja aineenvaihduntasairauksille. Niitä ovat mm. kaviokuume ja metabolinen oireyhtymä, joka muistuttaa ihmisen kakkostyypin diabetesta. Rasvaa kertyy herkimmin kaulaan, sään ympärille, kyynärpään taakse ja hännäntyveen. Lihavan hevosen kaulan kiinnityskohta erottuu huonosti, selkärangan päällä on vako ja reidet voivat hangata toisiaan vasten. Kylkiluut ovat pehmeän rasvakerroksen alla.

Hevonen laihtuu, jos se ei saa tarpeeksi energiaa. Myös loiset ja sairaudet voivat laihduttaa hevosta. Laihaa tammaa voi olla vaikea saada tiineeksi eikä se saa tuotettua tarpeeksi maitoa varsalleen. Puutteellinen energiansaanti hidastaa varsan kasvua. Urheiluhevosilla riittämätön energiansaanti heikentää suorituksia. Hevonen on laiha, kun kylkiluita on näkyvillä ja kaula on kapea. Erittäin laihalla hevosella myös selkärangan okahaarakkeet näkyvät. Lonkkaluut ja hännäntyvi ulkonevat, ja rasvakudos puuttuu tai se on hyvin ohut.

Lihavuuskunnon määrittämiseksi on kehitetty kuntoluokituksia, joissa on eri maissa 5-9 luokkaa. Huomiota kiinnitetään erityisesti rasvakudoksen määrään. Energiantarvetta määriteltäessä on otettava huomioon joukko yksilöllisiä tekijöitä ja ominaisuuksia. Näihin lukeutuvat mm. Hevosen rehunkäyttökyky, ikä, terveys, toimeliaisuus, työ ja asuinympäristö. Ohjeita lihavuuskunnon määrittämiseen löytyy esim. Hevostietokeskuksen sivuilta.

Arki jatkuu pihatossa & syksyn varsanäyttely

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 18-19/2018 (16.10-15.11.2018)

Tammalauma pihatossa. Kuva: Pauliina Raento

Laidunkauden päätyttyä Onerva ikätovereineen ovat muuttaneet takaisin pihattoon. Rutiinien palauduttua mieleen ratsuvarsat jatkavat Hevosopiston Varsan polku -ohjelmassa uusin harjoituksin.

Ennen muuttoa takaisin pihattoon hevoset madotettiin. Onerva käväisi myös puntarissa, joka näytti 382 kiloa. Puolessa vuodessa lisäystä on siis tullut reilut sata kiloa.

Onervan syömiset ovat tarkkailussa, sillä yletön syöminen lihottaa myös kasvavia varsoja ja lisää mm. kaviokuumeen riskiä. Toistaiseksi pihattoon tarjoillaan energiapitoisuudeltaan niukahkoa kuivaheinää. Viimeistään säilökauteen siirryttäessä tarjoilua on kuitenkin rajoitettava.

Pikkutammat ovat jopa väläytelleet kiiman merkkejä lämpimän ja aurinkoisen syyskelin kunniaksi.

30.10.2018 Onerva osallistui Ypäjän varsanäyttelyyn ja esiintyi II- palkinnon arvoisesti.

Hyvänpuoleiset tyypit, matalaryhtinen. Syvä sopusuhtainen runko. Alhaalle asettunut suora kaula, pitkä lapa, vahva lanne ja takaosa.

Hyväasentoiset etujalat, melko hyväasentoiset takajalat. Ej käynnissä ahdas, ravissa väljenee. Tj melko suora. Pienehköt, matalat, hieman epäsäännölliset kaviot. Käynti: Tahdikas, melko irtonainen. Ravi: Tahdikas, kevyt, lyhyt. Huom. 2 mm yläpurentaa.

Tyyppi 7 Kaviot 7 Runko 8 Käynti 8 Jalat 8 Ravi 7 Yhteensä 45 p = II- palkinto Säkä 144 cm / lautanen 147 cm. (Ote tiedotteesta 10/2019).

Onervan esitti Paulina Ekman. Kuva: Erja Andersson

Kesä laitumella

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 11/2018 (7.6.2019)

Onerva viettää aikaansa laitumella vuotiaiden tammojen laumassa. Viime viikon lopulla sen takajaloissa kuitenkin havaittiin turvotusta, jonka seurauksena se tuotiin talliin lähempään tarkasteluun. Siellä selvisi, että varsalla oli myös lämpöä. Onerva oli kuitenkin koko ajan pirteä ja kun lämpö laski viikon alussa, eläinlääkäri, ELT Seppo Hyyppä antoi luvan laitumelle palaamiseen.

Ypäjä Onerva laitumella. Kuva: Pauliina Raento.

Syy turvotukseen jäi arvoitukseksi. Viime päivät ovat sujuneet normaalisti, ja Onervaa seurataan varsalaitumen päivittäisissä tarkastuksissa. Hevosten kunnon ja aitalankojen lisäksi tarkastetaan veden saanti, puhdistetaan astiat, kerätään roskat pois ja täydennetään suola -ja kivennäistarjoilua.

Kevään varsanäyttely

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 10/2018 (15.5.2018)

Onervan arvostelua. Kuva: Erja Andersson

Onerva osallistui Ypäjän tamma- ja varsanäyttelyyn 15.5.2018.

Tulokset:

Säkäkorkeus 134 cm

Lautaskorkeus 143 cm

Hyvät tyypit 

Ravi: Pitkä, irtonainen, ajoittain tahtivaikeuksia. Melko suorat liikkeet. 

Käynti: Hyvä mekaniikka, aktiivinen, ajoittain kiireinen. Ej kerivä, tj melko suora. 

Tyyppi 8 

Runko 8 

Jalat 7 

Kaviot 7,5 

Käynti 8 

Ravi 8 

Yhteensä 46,5 p = II palkinto 

VIDEO: katso tästä esittelyvideo varsanäyttelystä.

Siirtyminen pihattoon ja valjastusharjoituksia

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteista 5-6/2018 (7-21.3.2018)


Tammalauma pihatossa. Kuva: Pauliina Raento.

Onervan Varsan polku -ohjelma on edennyt vaiheeseen, että ikäluokka on siirtynyt pihattoon. Tamma -ja orivarsat jaettiin omiin porukoihinsa, eli laumaan tuli muutoksia.  Kaikki on sujunut hyvin uudessa asuinympäristössä.  

Ennen muuttoa Onervan kaviot huollettiin Hevosopiston kengitysopettajan Sofia Heikkosen ohjauksessa.  Onerva ja muut vuotiaat varsat saivat myös rokotusohjelman mukaisen tehostepiikkinsä influenssaa ja jäykkäkouristusta (tetanusta) vastaan. 

Onervan ensimmäinen tutustuminen ajohevoshommiin sujui mallikkaasti. Onerva ja ravisukuinen Oliveri tekivät valjaissa kävelylenkin Hevosopiston oppilaiden ohjauksessa.  


Onerva ensimmäistä kertaa valjaissa. Kuva: Maarit Lahtinen.

Hevosopistolla myös ratsusukuiset suomenhevosvarsat opetetaan ajolle Varsan polku -ohjelman mukaisesti. 

TIETOISKU: Kaviot hyvinvoinnin perustana 

Hevosen kaviot kasvavat koko sen eliniän ajan, sikiökaudelta alkaen. Pikkuvarsan kaviot kasvavat 1,5 senttiä kuukaudessa, vuotiaana kasvu on hidastunut 1,2 senttiin ja aikuisella hevosella hieman alle senttiin kuukaudessa. Kasvu on hitainta vanhalla hevosella: vain puolisen senttiä kuukaudessa. 

Varsan kavioita vuoltaessa huolehditaan kasvavien kavioiden tasapainosta ja samalla jalka-asentojen kestävästä kehityksestä. Kavioiden kannat eivät pääse kasvamaan jalkojen alle, kun kannat pidetään säteen leveimmällä kohdalla.  

Varsan vuoluksi voi riittää muutama veto raspilla. Liiallista vuolemista vältetään, etteivät kasvavat kaviot ala aristaa. Jos näin käy, varsa saattaa korjata tilannetta liikkumalla epätasaisesti. Tämä voi puolestaan haitata sen kavioiden, jänteiden ja luuston kehitystä.  


Onerva vuolussa. Kuva: Sofia Heikkonen.

Onerva on totutettu kavioiden hoitoon pienestä pitäen. Sen jalkoja on nosteltu ja paineltu, ja kavioita koputeltu. Se myös seisoo rauhallisesti käytävällä eikä hämmenny molemmilta puolilta kiinnittämisestä. Kaikki tämä helpottaa kengittäjän työtä ja tekee vuoluista ja myöhemmin kengityksistä myös hevoselle miellyttävän kokemuksen. 

Vieroitus

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 27/2017 (8.12.2017)

Onerva ja Hevosopiston tammatallin muut tämänvuotiset varsat vierotetaan emistään. Onerva kavereineen jää kotitalliinsa, emä Urmeli muuttaa takaisin työpaikalleen Ypäjän hevosopiston III-talliin ja palaa asteittain opetusratsun tehtäviinsä.  

Vieroitus on ajoitettu perjantaille ja viikonloppuun, jolloin tallissa on rauhallista. Varsat ovat aluksi levottomia ja huutelevat emiensä perään, mutta saavat turvaa toisistaan ja tottuvat uuteen tilanteeseen. 

Onerva on myös madotettu kolmannen kerran varsojen madotussuosituksen mukaisessa aikataulussa. 

TIETOISKU: Nuoren hevosen hampaat ja suuhygienia 


Onervan siisti rivi maitohampaita. Kuva: Pauliina Raento.

Hevosen suun terveys ja sen vaaliminen on osa hevosen perusterveydenhoitoa, jolla on merkittävä rooli hevosen hyvinvoinnissa. Hammasongelmat vaikeuttavat syömistä, aiheuttavat kipua ja voivat lyhentää hevosen elinikää.  

Hevosen ensimmäiset maitohampaat puhkeavat pian syntymän jälkeen. Pikkuvarsalta tarkastetaan, että leuat ovat suorat ja yhtä pitkät, ja keskimmäiset etumaitohampaat osuvat yhteen. Jos kaikki on kunnossa, suu tutkitaan tarkemmin viimeistään silloin, kun varsa on tarkoitus totuttaa kuolaimiin.  

Maitohampaat vaihtuvat rautahampaisiin 2½–4½ vuoden iässä. Yläetuhampaat vaihtuvat ensin. Näihin aikoihin suu tutkitaan puolen vuoden välein, jotta esimerkiksi jumiin jääneet maitohampaat havaitaan ajoissa. Tällainen ”ratsastava maitohammas” voi haitata syömistä ja aiheuttaa kipua.  

Hevosen kolme taaimmaista poskihammasta kasvavat suoraan pysyviksi hampaiksi. Pysyväksi kasvaa myös kulmahammas, joka oreilla on paikoillaan 3–5-vuotiaana. Sen sijaan tammoilla kulmahampaiden puhkeaminen voi kestää pitempään tai ne voivat jäädä kokonaan puhkeamatta. Pitkäjuurinen kulmahammas on ”turha”, mutta sitä ei yleensä poisteta.  

Aikuisella hevosella on 36–44 hammasta, ja kaikki hammasaines on olemassa 5–8-vuotiaalla hevosella. Hampaat ovat pisimmillään kymmensenttisiä ja ne kuluvat 2–3 millimetriä vuodessa, ”loppuakseen” noin 30-vuotiaana.

Laidunkausi alkaa

Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 17/2017 (24.7.2017) 

Onerva ja Urmeli viettävät kesäpäiviä laumassa Hevosopiston varsallisten tammojen laitumella. Laitumelle siirryttiin heti, kun Onervan liimakengityksessä oli tauon vuoro. Liimakenkien vuoksi laitumelle pääsy hieman viivästyi, koska liimakengät ovat liukkaat ja jalkojen tilaa oli helpompi seurata tallissa ja tarhassa.  

Nyt tamma ja varsa saavat ravintorikasta laidunruohoa, monipuolista liikuntaa ja seuraa muista hevosista.  


Urmeli ja Onerva Ypäjän tamma- ja varsalaitumella. Kuva: Pauliina Raento.

TIETOISKU: Hyvät eväät laitumelta 

Hyväkuntoinen laidun on vaivattomin ja laadukkain tapa huolehtia imettävän tamman ruokinnasta. 

Hyvin hoidetun laitumen ruoho antaa tammalle riittävästi maidontuotannon edellyttämää energiaa ja valkuaista. Tamma kuluttaa imettäessään kaksi kertaa enemmän valkuaista kuin tiineysaikanaan, eli valkuaisen tarve on suurempi kuin millään muulla hevosella. Energiaa tarvitaan imetykseen noin kolmannes enemmän kuin tiineysaikana.  

Laitumelle tarjoillaan kivennäissekoitusta, joka korvaa tamman elimistöstä poistuvia kivennäisiä, varsinkin fosforia ja kalsiumia. Tamman kivennäisruokinnalla ei ole vaikutusta maidon kivennäispitoisuuksiin, joten varsakin tarvitsee kivennäisiä. Erityisen hyödyllisiä ovat varsan luuston kehitykselle tärkeät kupari ja sinkki, joita maidossa on vähän.  

Maito on varsan tärkeintä ravintoa sen 3–4 ensimmäisen elinkuukauden ajan. Tuon jälkeen tamman maidontuotanto vähenee, ja varsa alkaa syödä ruohoa yhä ahkerammin. Tässä vaiheessa se imee emäänsä keskimäärin 15 kertaa vuorokaudessa, kun pikkuvarsana imemiskertoja oli jopa 60 vuorokauden aikana. Juodun maidon määrä vaihtelee varsan koosta riippuen, mutta on pikkuvarsana noin 100 millilitraa elopainokiloa kohden vuorokaudessa.  

Varsan kasvu ja lihavuusaste ovat suorassa suhteessa emän maidontuotantoon. Tamma ei saa laihtua imettäessään, vaan sitä on tarvittaessa lisäruokittava laitumelle. Tamma kuluttaa vettä jopa 60 litraa päivässä.  


Säänsuoja Ypäjän laitumella. Kuva: Liisa Taskinen

Vapaa laidunruokinta takaa maidontuotannon huolimatta siitä, että rehun sulavuus ja valkuaispitoisuus vaihtelevat kasvien kasvuvaiheen mukaan. Tämä kuitenkin korostaa laidunten huolellisen hoidon –lannoituksen, puhdistusniittojen ja oikea-aikaisen lohkokierron –merkitystä imettävien tammojen ja niiden varsojen hyvinvoinnille.  

Lähteenä Markku Saastamoisen luento sekä Saastamoisen kirjoittama Imettävän tamman ruokinta. Pro Hevonen 2/07, 16–23.