Kokemuksia kasvatuksesta, varsojen koulutuksesta ja siitosoriin omistamisesta

I-palkitun suomenhevosori Säämiehen omistaja Anne Leinonen on aina hankkinut omat hevosensa pikkuvarsoina. Varsinainen innostus varsojen ja nuorten hevosten koulutukseen hänellä alkoi oman varsan ostamisen myötä vuonna 1997. Vaikka trakehner tamma Fioret ei ollut rakenteeltaan ihan ideaali (varsinkaan kouluhevoseksi), Leinonen sai kokea sen kanssa hienoja hetkiä ja kouluttaa hevosen itse Va:A tasolle saakka.

Oman tamman myötä syntyi myös oma kasvatti Cruella Devil. Fioret sairatui kilpauran jälkeen Cushining tautiin, eikä enää tiinehtynyt. ”Opiskelujen vuoksi jouduin valitsemaan, kumman hevosista pidän. En osannut päättää kumman myyn, joten laitoin molemmat myyntiin ja se kumpi menee ensin kaupaksi, saa mennä. Varsa meni kaupaksi.” Leinonen sai onnekseen kuitenkin sisäänratsastaa oman kasvattinsa 3-4 vuotiaana ja seurata muutenkin sen kehitystä. Myöhemmin monien sattumusten kautta hän sai ostaa kasvattinsa takaisin itselleen sen ollessa 10 vuotias.

Yksivuotiaan Säämiehen Leinonen hankki alun perin myyntiprojektiksi. Hän oli yrittänyt astuttaa puoliveritammaansa, joka ei kuitenkaan tiinehtynyt. ”Aloin selailemaan varsojen myyntisivuja ja tarkoituksena oli, että ostan varsan, koulutan sitä vähän ja sitten myyn pois sisäänratsastettuna. Myynti-ilmoituksia selaillessa tuli ajatus, että voisihan se varsa olla myös suomenhevonen.” Vuotiaan Säämiehen myynti-ilmoituksessa Leinosen silmään pisti sen hauska nimi, sekä varsan hyvä isäori Pilven Poika.

Säämies tuli Leinoselle yksivuotissyksynä suoraan orilaitumelta. ”Tuodessani Säämiehen kotiin mieheni totesi, että se näyttää ihan aasilta ja laukkaa kuin lehmä. Alusta asti minulle oli kuitenkin selvää, että se liikkuu erittäin hyvin.”

Leinonen kävi Säämiehen kanssa varsanäyttelyissä. 1- ja 2-vuotiaana niistä ei tullut mainittavaa menestystä. 3-vuotiaana Säämies oli valtakunnallisen varsanäyttelyn paras ratsusuunnan varsa ja koko näyttelyn toiseksi paras hevonen. Säämiehen 3-5-vuotiskausina he osallistuivat joka vuosi nuorten suomenhevosten laatuarvosteluun, ja joka vuosi tuli myös sijoitus kokonaiskilpailussa. 3-vuotiaana Säämies oli paras estehevonen sekä kokonaiskilpailun voittaja ja 4-vuotiaana jälleen laatuarvostelun paras estehevonen. Vasta tämän jälkeen Leinonen alkoi ymmärtää, minkälainen kultakimpale hänellä onkaan käsissään.

Varsojen ja nuorten hevosten koulutus on Leinosen mukaan erittäin mielenkiintoista ja antoisaa. Tärkeintä on ymmärtää mitä tekee ja miksi, sekä muistaa, että hevoset ovat yksilöitä. Jokin toinen tapa toimii toisella ja toinen tapa toisella hevosella. Sen vuoksi kouluttajan täytyy myös olla valmis muuttamaan omia toimintatapojaan.

Hän suosittelee pikkuvarsan ostoa sellaiselle ihmiselle, joka osaa pyytää apua, jos huomaa ettei itse osaa tai pärjää.  Vaikka varsan hankintahinta on usein edullisempi kuin jo hieman koulutetun hevosen, kannattaa ottaa huomioon, että kuluja kyllä tulee varsallekin. Usein ei tule esimerkiksi ajatelleeksi, että nuoren hevosen satulaa voi joutua vaihtamaan jopa muutama kuukauden välein. Leinonen suosittelee lisäksi käyttämään ulkopuolisia ratsastajia ja muitakin käsittelijöitä, jotta hevonen tottuu erilaisiin ihmisiin, tapoihin ja tilanteisiin.

Säämies on astunut aiemmat kaudet luomuna, mutta tänä kesänä (2019) se astuu Häijään oriasemalla. Leinonen kertoo, että oriasemalla käynti on oriille turvallisempaa ja helpompaa erityisesti, jos oriilla on paljon tamma asiakkaita. Tammojenkin kannalta esimerkiksi tulehdusriski on tällöin pienempi. Jos tamma vielä asuu oriasemalla kiiman ajan, sitä voidaan ultrata useammin ja löytää helpommin sopiva siemennysajankohta. Oriasemalla käynti vaatii oriin omistajalta joko mahdollisuutta käyttää oria aina tarvittaessa pukille hyppäämässä (useimmiten aamulla aikaisin kukonlaulunaikaan) tai asuttaa oria kesä oriasemalla. Oriin omistajalle tulee enemmän kuluja oriasematoiminnasta.

Parasta hevosten kasvattamisessa Leinoselle on ollut se, että näkee työnsä jäljen, sekä ne hetket kun tulee menestystä. Menestys voi olla paitsi kilpailutulos, myös jokin koulutuksellinen tavoite, minkä on itse asettanut. Haasteita tulee väistämättäkin eteen, ja joskus lopputulos voi olla myös se ikävin. Leinonen joutui itse tekemään sen vaikeimman päätöksen kasvattihevosensa suhteen sen ollessa vasta 13-vuotias. ”Joskus joutuu miettimään mikä on hevosen kannalta paras ratkaisu, minun kasvattini tapauksessa se oli eutanasia.”

Tammanomistajalle Leinonen antaa vinkiksi katsoa omaa tammaansa kriittisesti: mitkä ovat sen hyvät ja huonot puolet? Erityisesti suomenhevosten kohdalla Leinonen suosittelee tekemään testiparituksen Heilassa ja katsomaan sukusiitosasteen. Lisäksi hän suosittelee miettimään etukäteen mihin käyttöön tulevaa varsaa suunnittelee: itselle vai myyntiin? Tärkeää on myös miettiä valmiiksi mitä on valmis tekemään ja kuinka paljon on valmis panostamaan rahallisesti, jos tamman tiinehdyttämiseksi täytyykin tehdä hoitoja tai jos synnytyksessä tulee ongelmia.

Anne Leinonen ja Säämies. Kuva: Suvi Pyyvaara.

Anne Leinonen

Ammatti: Pieneläinhoitaja, yrittäjä

Siitosoriin omistamisen hyvät puolet: Saa seurata ja nähdä jälkeläisten kasvua ja kehitystä. Erityisen mielenkiintoista on nähdä, minkälaisia jälkeläisiä oma ori jättää ja periytyykö ne orin parhaat ominaisuudet.

Siitosoriin omistamisen haasteet: Joskus törmää ihmisten ”orikammoon”: kisoissa joku voi tulla sanomaan, että älä tee sitä tai tätä kun sinulla on ori, tai että ei voi tulla sinne, kun siellä on tammoja. Lisäksi astutuskaudella täytyy miettiä, kuinka paljon voi vaikkapa kilpailla astutusten lomassa, ettei toiminta tule liian rankaksi hevoselle. Melkein jokainen enemmän esillä oleva ori ja sen omistaja törmää varmasti jossakin kohtaa asiattomaan kommentointiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Niitä kirjoituksia täytyy oppia käsittelemään ja olla ottamatta niistä itseensä.

Harrastukset: Aikaa harrastuksille jää vähän, mutta koirien kanssa lenkkeily on mukavan rentouttavaa.

Kirjoittaja: Lotta Kovaljeff

Kirjoittaja on Hämeen ammattikorkeakoulun hevostalouden kolmannen vuoden opiskelija, joka tekee asiantuntijaharjoitteluaan Uudet hevoskasvattajat-hankkeelle.